Jokainen rakennusalalla toimiva on viime vuosina oppinut, että betoni kuuluu kaikista rakennusmateriaaleista eniten ympäristöä kuormittaviin. Vastuu tilanteen parantamiseksi on kaikilla, mutta erityisen suuri se on meillä betonituotteiden valmistajilla. Siksi olemme Betsetissä ottaneet tavoitteeksemme puolittaa toiminnastamme johtuvat CO2-päästöt vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen täyttyminen on realistista, mutta se edellyttää onnistumista monilla päästöjä aiheuttavilla osa-alueilla.
Suurin CO2-päästöjen aiheuttaja on sementin valmistus. Sen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistämme on noin 70 prosenttia. Tähän on jo olemassa ratkaisu: Finnsementin kehittämä seossementti, jota käyttämällä päästöt vähenevät. Tämä perustuu siihen, että sementtiä tarvitaan saman teknisen lopputuloksen saavuttamiseksi vähemmän kuin perinteisiä sementtilaatuja.
Olemme käyttäneet seossementtiä ensiksi Hämeenlinnan ontelolaattatehtaalla. Muuttamalla ontelolaattatuotantoa tällä tavoin on saavutettavissa noin 25_30 prosentin päästövähennys. Päästöjä vähentävästi vaikuttaa myös seinäelementtien sisäkuorissa käytettävän kiviaineksen kierrätys, jonka aloitamme Kyyjärven tehtaallamme kuluvan vuoden syksyllä. Samassa yhteydessä kokeilemme halkeiluraudoitusten korvaamista muovikuiduilla, joiden hiilijalanjälki on pienempi kuin betoniteräksillä. Tälläkin on merkitystä, sillä raudoitusten osuus päästöistämme on noin viisi prosenttia.
Jännebetonituotteidemme tuotannossa käyttämättä jääneiden punosten käyttö elementtien nostolenkkien raaka-aineena vähentää niin ikään CO2-päästöjä. Samalla pienenee teräshukka, kuten myös tarve käyttää perinteisiä teräksisiä nostolenkkejä. Myös betonin tuotannossa syntyvää hukkaa pienentämällä voi vähentää päästöjä. Olemme jo hankkineet runsaasti kokemusta niin sanotuista betonilegoista eli hukkabetonista valmistetuista raudoittamattomista, mitoiltaan 600 x 1200 millimetrin elementeistä. Niillä on runsaasti käyttöä esimerkiksi suojaseinärakenteissa sekä erilaisissa aitarakenteissa.
Myös tuotantoprosessia kehittämällä, esimerkiksi kierrättämällä prosessivesiä, voi saada aikaan päästövähennyksiä. Tästäkin meillä on jo konkreettisia kokemuksia tuotannossamme.
Kierrättäminen ja siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin raaka-aineisiin on keskeinen keinokokonaisuus pyrkiessämme asettamaamme päästötavoitteeseen. Silti myös tuotannon energiaratkaisuilla on suuri merkitys. Tavoitteenamme on luopua fossiilisista polttoaineista tuotantolaitostemme energialähteenä ja korvata ne esimerkiksi hakkeella. Myös betonintuotannon energiatehokkuutta voi edelleen parantaa.
Selkeä aikataulu
Edellä mainitut keinot hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi ovat jo aktiivisesti käytössä. Vuonna 2021 investoimme Vierumäen tehtaallamme uuteen betoniasemaan. Kiinnitimme erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseen, ja olemme saavuttaneetkin noin kolmen prosentin vähennyksen betonintuotannon energiankulutuksessa.
Tänä vuonna olemme ottaneet ensimmäistä kertaa tuotantoon vähähiilisiä ontelolaattoja. Toinen vuoden 2022 uusi ratkaisu on ollut antaa kaikille asiakkaille digitaalisen Betset Linker -palveluympäristön hyödyntämismahdollisuus. Betset Linkerin avulla voimme määrittää tuotantomme hiilijalanjäljen. Samalla kartoitamme, millainen kehittämämme hiilijalanjäljen määritystyökalun tulisi olla, jotta siitä hyötyisi koko betoniala.
Merkittävä seikka kuluvana vuonna 2022 oli myös yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon kanssa järjestetty innovaatiokilpailu, jonka avulla meille etsittiin ketterää käsittelymenetelmää betonielementtien sivuvirroille. Tämän Betset Hackathon -kilpailun voitti Tulostekniikka Oy, joka esitti ratkaisun sivuvirroista haastavimman eli lietteen käsittelyyn.
Ensi vuonna tavoitteenamme on aloittaa siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan. Niin ikään kiviaineksen uusiokäyttö on toden teolla käynnistymässä ensi vuonna.
Näiden toimenpiteiden avulla tuotannossamme syntyvien jätteiden määrä tulee puolittumaan vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Vastaavasti CO2-päästöjen määrä pienenee viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2030 olemme tämänhetkisen suunnitelmamme mukaan siirtyneet tuotantoon, jonka tarvitsema vesi on kokonaan kierrätettyä. Tässä vaiheessa CO2-päästöjen tulee olla pudonnut 30 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Vuonna 2035 hiilidioksidipäästöjen määrä saa tavoitteidemme mukaan olla vain puolet nykyisestä tasosta.
Harri Bergholm
Kehitysjohtaja
