ESG-aikakausi lähestyy – vastuullisuusvaatimukset koskevat meitä kaikkia

 

ESG-raportointi on tulossa EU:n alueella pakolliseksi vuoden 2026 alusta voimaan astuvan direktiivin mukaan kaikissa yrityksissä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä: liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase vähintään 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vähintään 250. Tuosta ajankohdasta lähtien yritysten on osoitettava toimintansa vastuullisuus ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöään kohtaan. Betonialalla ympäristönäkökohdat korostuvat, mutta samalla on huolehdittava myös muista kestävän kehityksen osa-alueista.

Termillä kestävä kehitys tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ympäristön kestokyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioonottavalla tavalla. Ensimmäisen kerran sanaparia käytti Norjan silloinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, jonka vetämä YK:n alainen Brundtlandin komissio muotoili asian näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Nyt elinkeinoelämässä on edetty käytännön ratkaisujen tasolle. Suurissa pörssiyhtiöissä ESG-raportointi on pakollista jo tänä vuonna, ja vuoteen 2026 mennessä velvollisuus koskee edellä mainitut kriteerit täyttäviä yhtiöitä, esimerkiksi Betsetiä. Joissakin suurissa pörssiyhtiöissä on jo muutaman vuoden ajan laadittu ESG-raportteja, joilla yritysten on osoitettava konkreettisin dokumentein toimintansa vastuullisuus. ESG on lyhenne sanoista environment, social, governance eli se kuvaa yrityksen vastuusta ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöä kohtaan.

”Päätimme olla liikkeellä hyvissä ajoin ja hankkia yhtiöömme ESG-raportointia helpottavaa osaamista”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetissä ESG-osaaminen henkilöityy kahteen kokeneeseen betonialan ammattilaiseen. Kehitysjohtaja Esa Kylliäinen ja vastuullisuusjohtaja Vesa Anttila huolehtivat siitä, että yhtiön toimintajärjestelmät pysyvät ajan tasalla ja että tulevassa raportoinnissa tarvittavat yksityiskohdat ovat vuoteen 2026 mennessä raportoitavissa. Työtä riittää, sillä raportoitavia asioita on satoja.

 

 

Esa Kylliäinen ja Vesa Anttila

 

ESG vaikuttaa jo käytännössä

Sen jälkeen, kun kestävästä kehityksestä on alettu puhua ja sen nimissä alettu asettaa tavoitteita, ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut ykkösprioriteetiksi. Rakennusalan osuus hiildioksidipäästöistä on suuri, ja erityisesti sementin valmistus runsaasti energiaa käyttävänä teollisuuden alana on ollut valokeilassa. Tätä kautta myös betonia ja betonielementtejä valmistavan teollisuuden on jo pidemmän aikaa pitänyt ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset. Nyt on edetty näitä vaikutuksia selvittävien konkreettisten mittausten ja laskelmien asteelle.

”Betoniyhdistyksen lanseeraama vähähiilisyyslaskuri on tästä hyvä esimerkki. Se on kuitenkin varsin pieni askel ESG-raportoinnin valtavassa kokonaisuudessa”, Vesa Anttila toteaa.

Että yritys toimii ESG-vaatimusten mukaisesti vastuullisella tavalla ja kykenee osoittamaan sen myös käytännössä, on välttämätöntä vuodesta 2026 alkaen. Aluksi ESG on pakollinen vähintään 250 henkilöä työllistäville, vuosiliikevaihdoltaan vähintään 40 miljoonan euron yrityksille. Myöhemmin ESG tulee koskemaan tätä pienempiäkin yrityksiä.

”On otettava huomioon myös yhteistyökumppanien toiminta ja tunnettava hankintaketjut. Jatkossa yhteistyön edellytys on, että teollisten yhteistyökumppaniyritysten on noudatettava toiminnassaan samoja kriteereitä _ sekä ympäristön kannalta että muiltakin osin”, Esa Kylliäinen sanoo.

Lähestyvän ESG-velvoitteen vaikutus näkyy Mika Löytösen mukaan elinkeinoelämässä jo laajasti.

”Esimerkiksi pankkien rahoituspäätöksissä ESG:n mukainen toiminta on jo rahoitusta tarvitsevalle merkittävä kriteeri. Sillä, että toimii ESG-vastuiden mukaisesti, on myönteinen vaikutus rahan hintaan”, Mika Löytönen toteaa.

 

Ympäristöstä organisaation toimintaan

Ympäristönäkökohtien kattava huomioonottaminen on betonialan yritykselle valtava urakka. Pitkällä aikavälillä katse on käännettävä omasta tuotannosta myös kuljetuskalustoon ja kiviaineshankintaan. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että ESG-vaatimuksia koskeva viesti tulee tiedostetuksi omassa organisaatiossa. Betsetinkin kaltaisessa, tällä hetkellä lähes 500 työntekijää työllistävässä yrityksessä tämä on vaativa tehtävä, vaikka myönteisen ja ihmisläheisen yrityskulttuurin perusta on kunnossa.

Kestävä kehitys on nyt edennyt sanoista tekoihin. Betset on alallaan ensimmäisten joukossa vastaamassa haasteeseen konkreettisin teoin. Urakka on mittava ja vielä mittavampi se on, kun näkökulmaksi ottaa koko yhteiskunnan. Vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten yhteiskuntien on määrä olla ESG-tavoitteiden mukaisesti päästöttömiä ja muutenkin kehitykseltään nykyistä kestävämpiä.

”Myös tilinpäätöskäytännöt ovat muuttumassa suuntaan, jossa ESG on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden raportointia”, Mika Löytönen toteaa.

 

Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Vähähiilisen elementtibetonin sertifikaatti Hämeenlinnan tehtaalle

Kiwa Inspecta Sertifiointi on myöntänyt Betsetille ensimmäisen vähähiilisen elementtibetonin valmistuksen sertifikaatin

 

Tammikuussa julkaistiin Betoniyhdistyksen pitkään odotettu elementtien BY-Vähähiilisyysluokitus® joka toimii perustana Suomessa valmistettaville vähähiilisille elementtibetoneille. Elementtibetonin vähähiilisyysluokitus poikkeaa hieman valmisbetonista, koska muun muassa hukat ja energian käyttö ovat eri tasolla valmisbetoniin nähden.

Betsetillä on jo olemassa kolme Kiwa Inspecta Sertifioinnin myöntämää vähähiilisyyssertifikaattia valmisbetonille, Helsingin, Mikkelin ja Hämeenlinnan tehtailla. Seuraavaksi tätä tullaan hakemaan Espoon uudelle valmisbetonitehtaalle.

Vähähiilisten elementtibetonien sertifikaatteja haemme kevään aikana Hämeenlinnan tehtaan lisäksi myös muille elementtitehtaillemme Kiwan tarkastuksissa. Näitä varten olemme tehneet runsaasti betonikokeita ja testanneet vähähiilisen elementtibetonin toimivuutta ontelolaatoissa, seinäelementeissä sekä runkorakenteissa.

Vähähiilinen betoni ja sen mahdolliset ratkaisut merkittävien hiilivähenneysten saavuttamisessa puhuttavat nyt koko alaa. Jotkut Euroopan maista ovat jo luopuneet CEM I -sementeistä ja sama muutos tulee tapahtumaan tulevaisuudessa myös Suomessa.

 

Voimassa olevat sertifikaattimme näet täältä.

 

Vähähiilinen betoni on Betsetille kunnia-asia

Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Betset on käynnistänyt vähähiilisen betonin tuotannon. Aiemmin testituotteita on valmistettu yhtiön Vierumäen tehtaalla, ja nyt kaupallinen vähähiilisten betonituotteiden valmistus on startannut, aluksi  yhtiön Hämeenlinnan ja Turun tehtailla. Jo ensimmäisissä toteutuskohteissa Porin oikeustalon sekä Raision Tiedonpuiston koulun työmailla näin saavutettava päästövähennys rakennusten elinkaaren aikana on merkittävä.

Betsetin vähähiiliset ontelolaatat

Suomessa on muiden EU-jäsenmaiden tavoin asetettu selkeä tavoite vihreän siirtymän toteuttamiselle eri toimialoilla, joista rakennusala on yksi keskeisimpiä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä on mainittu tavoitteena sekä uudessa hallitusohjelmassa että Rakennusteollisuus RT:n hiilineutraaliustiekartassa.

Runsaasti energiaa käyttävänä sementtiteollisuus ja sen myötä koko betoniala on avainasemassa siinä, miten rakennusala onnistuu huolehtimaan omasta osuudestaan vihreän siirtymän toteuttamisessa.

”Me haluamme laajaa tehdasverkostoa pyörittävänä yrityksenä kantaa osavastuumme tässä kokonaisuudessa. Voimme vaikuttaa asiaan suosimalla tuotannossamme seossementtejä, kehittämällä reseptiikkaa ja käyttämällä tehtaillamme uusiutuvaa energiaa. Välillisesti voimme vaikuttaa myös siihen, että rakennuskohteissamme käytetään mahdollisimman hoikkia, materiaalia säästäviä rakenteita”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetin kymmenestä tehtaasta Kyyjärven, Nurmijärven ja Vierumäen tehtaat jo käyttävät uusiutuvaa kotimaista energia. Hämeenlinnan tehtaan energialähteenä on kaukolämpö, kuitenkin fossiilittomasti tuotettuna. Loppuvuodesta valmistuvan Espoon tehtaan katolle puolestaan tullaan asentamaan koko tuotantohallin laajuinen aurinkopaneelisto.

Betsetin myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki pitää näitä kehitysaskelia merkityksellisinä ja muistuttaa samalla sementin valmistuksen keskeisestä merkityksestä koko betonialan hiilidioksidipäästöjen kannalta.

”Kaksi kolmannesta sementin päästöistä syntyy hiilidioksidin vapautuessa kalkkikivestä klinkkeriksi poltettaessa. Sen osuus, miten energia tuotetaan, on yksi kolmannes. Näihin emme voi vaikuttaa. Meidän keinomme tehtailla ovat sementtimäärän minimointi reseptiikalla, hukan pienentäminen ja kierrätys. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös tehtaillamme käytettävän energian tuotantotapa”, Riihimäki arvioi.

Vihreän siirtymän edistämiseksi toteuttavien toimien vaikutusta voi seurata huolellisella dokumentoinnilla. Betsetin tuotannossa jokainen tuote dokumentoidaan niin, että sen vähäpäästöisyyttä edistävät ratkaisut ovat jäljitettävissä. Näin työmaa, joka on tilannut kohteisiinsa vähähiilisiä betonituotteita, voi todeta saaneensa täsmälleen sitä mitä tilaa. Toisaalta vähähiiliset betonituotteet poikkeavat myös värisävyltään tavanomaisesta tuotannosta.

 

Betsetin vähähiilisiä ontelolaattoja
Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri (vasemmalla) esittelee Timo Riihimäelle valmistuneita vähähiilisiä ontelolaattoja. Tuotannon esihenkilö Jyrki Järvinen oikealla.

Porissa ja Raisiossa ensimmäiset vähähiilisyyskohteet

Vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa on oleellista, että rakennushankkeiden kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Rakennuttajat ovat hankkeisiin ryhtyvinä avainasemassa; muun muassa Senaatti-kiinteistöt on näyttänyt tässä asiassa esimerkkiä asettamalla omat hiilineutraaliustavoitteensa, jotka ovat linjassa valtiollisten ja valtioiden rajat ylittävien tavoitteiden kanssa.

Laatimansa ohjelman mukaisesti Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalilla tilojen käytöllä sekä hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella. Hiilineutraalin rakentamisen tuore esimerkki on Porin oikeustalon uudisrakennustyömaa, jonne Betset toimittaa pääurakoitsija Hartela Länsi-Suomi Oy:lle betonielementit.

”Asetamme kaikkiin yli kahden miljoonan euron rakennushankkeisiimme päästövähennystavoitteet. Uudisrakennuksissa tavoitteenamme on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki niin sanottuun normaaliin rakentamiseen verrattuna. Vähähiilisen betonin käyttäminen rakentamisessa on yksi keino edistää tavoitteitamme”, toteaa rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki Senaatti-kiinteistöistä.

Porin oikeustalotyömaan elementtitoimituksista vähähiilisesti on valmistettu ontelolaatat. Niiden merkitys vähähiilisyystavoitteen kannalta on keskeinen, koska elementtibetonikuutioiden kokonaismäärästä ontelolaattojen osuus on noin 42 prosenttia.

”Pelkästään tällä ontelolaattavalinnalla tilaaja saa rakennuksen hiilijalanjälkeä pienennetyksi 2,1 prosentilla”, Timo Riihimäki kertoo.

Yhteensä 5500 neliömetrin pinta-alan muodostavien ontelolaattojen toimitus Betsetin Hämeenlinnan tehtaalta Poriin käynnistyi elokuun lopulla ja jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuun lopulla starttaa toinenkin vähähiilinen elementtityömaa: Raision Tiedonpuiston koulu. Vähähiilisesti valmistettujen ontelolaattojen ja samalla periaatteella Turun tehtaalla tuotettujen sisäkuori- ja väliseinäelementtien toimitukset jatkuvat helmikuulle asti. Kaikkien näiden tuotteiden hiilidioksidipäästö on noin kolmanneksen pienempi perinteiseen betonielementtiin verrattuna.

”Pidämme tätä kohdetta tärkeänä vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämäntyyppiset hankinnat tukevat Raision kaupungin kestävää kehitystä, ekologisuutta ja luonnon monimuotoisuutta korostavaa strategiaa”, toteaa kiinteistöpäällikkö Ari Jalonen Raision kaupungilta.

Raision työmaalle tullaan toimittamaan vähähiilisiä ontelolaattoja noin 10 800 neliömetriä sekä vähähiilisiä väliseinä- ja sisäkuorielementtejä noin 4100 neliömetriä. Tiedonpuiston koulun toteuttaa projektinjohtourakkana Rakennustoimisto Laamo Oy.

Betsetin vähähiilinen seinäelementti

Uudet tekniikat seurannassa

Vähähiilisesti valmistettavat elementit ovat yksi konkreettinen askel laajempien ilmastopäästötavoitteiden ajamiseksi. Yksittäinen yritys voi kantaa kortensa kekoon ottamalla näitä askeleita mahdollisimman varhain. Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen pitääkin tärkeänä seurata vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvittavia tekniikoita ja käytäntöjä.

”Olemme tyytyväisyydellä todenneet, että betoniala kaiken kaikkiaan on aktiivinen tässä äärimmäisen tärkeässä asiassa. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sementtituotannossa on merkityksellinen keino päästöjen vähentämiseksi. Vielä kauaskantoisemmaksi saattaa muodostua Suomessa kehitetty teknologia hiilidioksidin hyödyntämisestä betonielementtien tuotantoprosessissa. Toistaiseksi tämä teknologia soveltuu lähinnä raudoittamattomille betonituotteille, mutta tämä rajoitus ei välttämättä ole lopullinen.”

Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Kuvassa aiheen äärellä vasemmalta lukien Betsetin elementtiliiketoiminnan myyntijohtaja Jari Laajala,
myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki, Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri,
tuotantojohtaja Jarmo Puoliväli sekä toimitusjohtaja Mika Löytönen.