Suomen ensimmäinen energia-auditointi elementti- ja valmisbetonitehtaalle tehtiin Betsetin Nurmijärven tehtaalla

Betsetin keväällä 2025 laaditussa siirtymäsuunnitelmassa asetettiin tavoitteet yhtiön tehtaiden ja toimipisteiden energiapäästöjen vähentämiselle. Vuoden 2025 aikana tehtailla onkin toteutettu useita toimenpiteitä, joilla on pyritty hillitsemään energiankulutusta ja pienentämään energiasta aiheutuvia päästöjä.

Näiden toimenpiteiden pohjalta päätettiin vuoden 2025 lopulla toteuttaa energia-auditointi Nurmijärven tehtaalla. Auditoinnin tavoitteena oli määrittää tarkasti tehtaan nykyiset energiapäästöt (sähkö ja lämmitys), jotta elementtien ja valmisbetonin päästötasolaskentaa voidaan tarkentaa. Auditoinnin tulokset tarkasti ja hyväksyi Kiwan kolmannen osapuolen tarkastaja.

Betonielementtien ja valmisbetonin myynnissä käytettävä luokitus perustuu tällä hetkellä Betoniyhdistyksen vähähiilisyyslaskuriin. Laskurin tuottaman tuloksen perusteella betonituotteet voidaan luokitella päästöluokkiin, kuten GWP.ref, GWP.85 tai GWP.70. Vähähiilisyyslaskurin uusin ominaisuus on energialaskuri, johon voidaan syöttää tehtaan toteutuneet energiankulutustiedot vuoden ajalta (tyyppi ja määrä). Tietojen pohjalta saadaan tehtaan tuotannolle tarkat energiapäästöarvot tuotettua kuutiomäärää kohden. Ilman näitä tietoja laskuri käyttää teollisuudenalan tilastollisia tyyppiarvoja.

Nurmijärvellä tehty energia-auditointi osoitti, että tehtaan energiapäästöt ovat selvästi alle näiden tyyppiarvojen. Tehtaan energiatehokkuus on siis jo nyt hyvällä tasolla, ja samalla betonin ja elementtien päästötasot voidaan määrittää aiempaa täsmällisemmin. Jatkossa Nurmijärven tehtaalta on mahdollista toimittaa entistä tarkemmin määritettyjä GWP-päästöluokiteltuja tuotteita sekä aiempaa matalammilla päästötasoilla.

Vastaavia energia-auditointeja jatketaan alkuvuodesta myös muilla Betsetin tehtailla.

Vähähiiliset betoniratkaisut Betsetillä – missä mennään juuri nyt?

Betset on edennyt määrätietoisesti kohti yhä vähähiilisempiä betoniratkaisuja. Olemme valmistaneet GWP-luokiteltuja elementtejä jo kahden vuoden ajan ja toimittaneet vähähiilisiä tuotteita sekä elementti- että valmisbetonikohteisiin. Tuotteidemme hiilijalanjälki todennetaan Betoniyhdistyksen vähähiilisyyslaskurilla, jota ala laajasti käyttää ja joka päivittyy vuosittain. Kiwa varmistaa tehtaillamme laskurin oikeaoppisen käytön sekä sen, että tuotanto noudattaa ilmoitettua vähähiilisyysluokkaa. Betonialalla EPD-menettely ei ole käytännöllinen, koska reseptit voivat muuttua projektikohtaisesti, ja siksi päästöjen todentaminen tehdään laskurin kautta. Yrityksen omat Scope 1–3 -päästöt lasketaan YK:n Climate Change -laskentapohjaa hyödyntäen.

Ontelolaatat muodostavat merkittävän osan vähähiilisestä tuotannostamme (GWP.Ref, GWP.85 ja GWP.70), mutta valmistamme vähähiilisinä myös muita betonielementtejä sekä valmisbetonia asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Lisäksi käytämme tarvittaessa kuonasementillä valmistettuja betoneita erityisesti massiivivaluihin. Ne ovat vähähiilisiä, vaikka niitä ei aina luokitella vähähiilisiksi tuotteiksi kaupanteon yhteydessä.

Kehitystyössämme keskitymme tuotantoprosessien optimointiin ja entistä vähähiilisempien betonireseptien kehittämiseen. Olemme selvittäneet geopolymeeriratkaisujen mahdollisuuksia ja seuraamme tiiviisti alan kehitystä, erityisesti kuonasideaineiden aktivaattoriteknologioiden edistystä.

Hiilijalanjäljen pienentämiseksi olemme vähentäneet pikasementin käyttöä ja lisänneet seossementtien osuutta. Tuotantoa ohjataan niin, ettei ylimääräistä ylilujuutta synny, ja muottien lämmitystä optimoidaan siten, että sementin tarve vähenee. Samalla olemme kehittäneet tehtaiden ja betoniasemien energiankäyttöä tarkemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Tavoitteena on lisätä kaukolämmön hyödyntämistä ja korvata jäljellä oleva fossiilinen energia aurinkoenergialla. Myös kierrätysratkaisujen kehittäminen ja syntyvän jätteen vähentäminen etenevät määrätietoisesti.

Seuraaville vuosille olemme määrittäneet selkeät päästövähennystavoitteet osana vuosille 2024–2050 laadittua siirtymäsuunnitelmaa. Suunnitelma perustuu ajantasaiseen vastuullisuusselvitykseen sekä todellisiin päästölaskelmiin ja se ohjaa konkreettisia päästövähennystoimia tulevina vuosina. Tavoitteet kohdistuvat betonin, muottipuun ja teräksen päästöihin, energiankulutukseen, polttoöljyn vähentämiseen sekä vedenkulutukseen ja betonijätteen ja kierrätyksen kehittämiseen. Samalla tavoitteenamme on kasvattaa GWP-betonien osuutta tuotannossamme merkittävästi.

Teemme laajaa yhteistyötä koko alan toimijoiden kanssa. Olemme mukana materiaalien kierrätyksen kehittämiseen liittyvissä projekteissa sekä Betoniyhdistyksen ohjeistusten valmistelussa. Osallistumme myös Betonitukiryhmän standardityöhön ja teemme tarvittaessa yhteistyötä Finnsementin kanssa vähähiilisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuemme asiakkaitamme tarvittaessa betonin lämmöntuotto- ja lujuudenkehityslaskelmilla sekä avoimella tiedolla siitä, mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia vähähiilinen betoni tarjoaa.

Vähähiilisten betonien rooli rakentamisessa kasvaa tulevaisuudessa, mutta kehityksen nopeus riippuu siitä, kuinka hyvin alan tekniset haasteet ratkaistaan. Geopolymeeribetonin taloudellisesti ja teknisesti sujuva käyttöönotto voisi avata uusia mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä ratkaisut ovat vielä kalliita ja haastavampia toteuttaa. Suurin käytännön haaste liittyy edelleen sementtiklinkkerin korvaamiseen kuonalla: kuonapohjaisten betonien lujuudenkehitys on luonnostaan hitaampaa, ja sen nopeuttaminen on toistaiseksi rajallista. Tätä ei ole ratkaistu vielä Euroopassakaan, ja hitaan lujuudenkehityksen vaikutukset näkyvät muottikiertojen sujuvuudessa ja aikataulujen hallinnassa sekä elementti- että valmisbetonituotannossa. Myös kustannustaso ja tilaajien epävarmuus hidastavat vähähiilisten tuotteiden kysyntää. Alalla tarvitaan yhä selkeämpiä toimintatapoja ja vähähiilisen betonin laadunvarmistusta koskevia tarkempia ohjeistuksia, eikä EN206-standardikaan vielä tunnista vähähiilisen betonin ominaisuuksien tiedonantotarpeita.

Vähähiiliset betonivaihtoehdot ovat kuitenkin jo nyt tärkeä osa vastuullista rakentamista, ja monissa kohteissa ne tarjoavat parhaan mahdollisen ratkaisun.

 

Vesa Anttila
Vastuullisuusjohtaja
Betset-yhtiöt

Vastuullisuusraportti 2024 valmistumassa – vähähiilinen betoni, energia ja kierrätys tulevaisuuden painopisteinä

Betsetin vuoden 2024 vastuullisuusraportti on viimeistelyä vaille valmis. Raportti julkaistaan loppuvuoden aikana verkkosivuillamme, ja se tarjoaa ajankohtaisen katsauksen Betsetin vastuullisuustyöhön ja sen kehitykseen.

Keskiössä ilmastotyö ja päästölaskenta

Raportissa esitellään Betsetin siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä vuoden 2024 hiilidioksidipäästöt Scope 1–3 -luokissa. Scopeluokitus perustuu kansainväliseen GHG Protocol -standardiin, jota käytetään laajasti yritysten ilmastovaikutusten arvioinnissa.

Vapaaehtoinen raportointi jatkuu

EU parlamentti käsittelee parhaillaan ESG-raportointivelvoitteiden (CSRD) uusimista koskien mm. keskisuuria yrityksiä. Ratkaisu saadaan vuoden lopulla, mutta todennäköisesti pakollisen raportointivelvoitteen raja nousee jatkossa yli 1000 hengen yrityksiin. Se tarkoittaisi, että emme virallisesti kuuluisi CSRD:n velvoitteiden piiriin, mutta aiomme jatkossakin raportoida vastuullisuusasioista vuosittain.

Avoin raportointi on meille tärkeä osa kestävän liiketoiminnan kehittämistä, ja haluamme vastata yhteistyökumppaneidemme kasvaviin odotuksiin ajantasaisesta vastuullisuustiedosta.

Vähähiilinen betoni, energia ja kierrätys kehityksen kärjessä

Koska sementin osuus betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöistä on jopa 70–80 prosenttia, on vähähiilisen betonin tuotannon kasvattaminen yksi tärkeimmistä painopisteistämme tulevina vuosina.

Energiankäyttö ja materiaalien kierrätys ovat jatkossa myös Betsetin vastuullisuustyön keskeisiä teemoja. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tuotannossa.

Myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden kehittäminen on tärkeässä roolissa. Erityistä huomiota kiinnitetään betonin ylijäämien hyötykäyttöön ja uusiin ratkaisuihin, joilla voidaan pienentää ympäristövaikutuksia ja tukea kiertotaloutta.

 

Vesa Anttila
Vastuullisuusjohtaja
Betset-yhtiöt

Alkuvuoden asiakastyytyväisyys huipputasoa – NPS 100

Elementtiliiketoimintamme asiakastyytyväisyys on saavuttanut huippuluokan tuloksen alkuvuoden 2025 asiakaskyselyssä:
Net Promoter Score eli NPS on täydet 100.

Tulos tarkoittaa, että kaikki vastaajat antoivat suositteluhalukkuudeksi arvosanan 9 tai 10, eikä yksikään asiakas arvioinut kokemustaan kriittisesti. Vastaajia oli yhteensä 25. Tämä kertoo vahvasta luottamuksesta ja onnistuneesta yhteistyöstä ja on meille arvokas tunnustus.

Olemme vilpittömän kiitollisia näin erinomaisesta palautteesta.
Tämä ei ole itsestäänselvyys – jokainen positiivinen arvio on osoitus henkilöstömme osaamisesta ja siitä, että arjen työmme näkyy ja tuntuu asiakkaalle asti.

Palautteissa nousivat esiin erityisesti:

  • Ammattitaitoinen ja helposti tavoitettava henkilöstö

  • Toimitusvarmuus ja aikataulussa pysyminen

  • Hyvä, avoin ja ratkaisukeskeinen yhteistyö

Vaikka tulos on erinomainen, emme jää lepäämään laakereillemme – kehitämme toimintaamme edelleen palautteiden pohjalta. Asiakaskokemus on meille ennen kaikkea yhteinen tavoite, joka rakentuu luottamuksesta ja pitkäjänteisestä kumppanuudesta.

Lämmin kiitos kaikille palautetta antaneille – rakennetaan yhdessä jatkossakin laadukkaasti ja luottamuksella.

ESG-aikakausi lähestyy – vastuullisuusvaatimukset koskevat meitä kaikkia

 

ESG-raportointi on tulossa EU:n alueella pakolliseksi vuoden 2026 alusta voimaan astuvan direktiivin mukaan kaikissa yrityksissä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä: liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase vähintään 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vähintään 250. Tuosta ajankohdasta lähtien yritysten on osoitettava toimintansa vastuullisuus ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöään kohtaan. Betonialalla ympäristönäkökohdat korostuvat, mutta samalla on huolehdittava myös muista kestävän kehityksen osa-alueista.

Termillä kestävä kehitys tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ympäristön kestokyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioonottavalla tavalla. Ensimmäisen kerran sanaparia käytti Norjan silloinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, jonka vetämä YK:n alainen Brundtlandin komissio muotoili asian näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Nyt elinkeinoelämässä on edetty käytännön ratkaisujen tasolle. Suurissa pörssiyhtiöissä ESG-raportointi on pakollista jo tänä vuonna, ja vuoteen 2026 mennessä velvollisuus koskee edellä mainitut kriteerit täyttäviä yhtiöitä, esimerkiksi Betsetiä. Joissakin suurissa pörssiyhtiöissä on jo muutaman vuoden ajan laadittu ESG-raportteja, joilla yritysten on osoitettava konkreettisin dokumentein toimintansa vastuullisuus. ESG on lyhenne sanoista environment, social, governance eli se kuvaa yrityksen vastuusta ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöä kohtaan.

”Päätimme olla liikkeellä hyvissä ajoin ja hankkia yhtiöömme ESG-raportointia helpottavaa osaamista”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetissä ESG-osaaminen henkilöityy kahteen kokeneeseen betonialan ammattilaiseen. Kehitysjohtaja Esa Kylliäinen ja vastuullisuusjohtaja Vesa Anttila huolehtivat siitä, että yhtiön toimintajärjestelmät pysyvät ajan tasalla ja että tulevassa raportoinnissa tarvittavat yksityiskohdat ovat vuoteen 2026 mennessä raportoitavissa. Työtä riittää, sillä raportoitavia asioita on satoja.

 

 

Esa Kylliäinen ja Vesa Anttila

 

ESG vaikuttaa jo käytännössä

Sen jälkeen, kun kestävästä kehityksestä on alettu puhua ja sen nimissä alettu asettaa tavoitteita, ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut ykkösprioriteetiksi. Rakennusalan osuus hiildioksidipäästöistä on suuri, ja erityisesti sementin valmistus runsaasti energiaa käyttävänä teollisuuden alana on ollut valokeilassa. Tätä kautta myös betonia ja betonielementtejä valmistavan teollisuuden on jo pidemmän aikaa pitänyt ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset. Nyt on edetty näitä vaikutuksia selvittävien konkreettisten mittausten ja laskelmien asteelle.

”Betoniyhdistyksen lanseeraama vähähiilisyyslaskuri on tästä hyvä esimerkki. Se on kuitenkin varsin pieni askel ESG-raportoinnin valtavassa kokonaisuudessa”, Vesa Anttila toteaa.

Että yritys toimii ESG-vaatimusten mukaisesti vastuullisella tavalla ja kykenee osoittamaan sen myös käytännössä, on välttämätöntä vuodesta 2026 alkaen. Aluksi ESG on pakollinen vähintään 250 henkilöä työllistäville, vuosiliikevaihdoltaan vähintään 40 miljoonan euron yrityksille. Myöhemmin ESG tulee koskemaan tätä pienempiäkin yrityksiä.

”On otettava huomioon myös yhteistyökumppanien toiminta ja tunnettava hankintaketjut. Jatkossa yhteistyön edellytys on, että teollisten yhteistyökumppaniyritysten on noudatettava toiminnassaan samoja kriteereitä _ sekä ympäristön kannalta että muiltakin osin”, Esa Kylliäinen sanoo.

Lähestyvän ESG-velvoitteen vaikutus näkyy Mika Löytösen mukaan elinkeinoelämässä jo laajasti.

”Esimerkiksi pankkien rahoituspäätöksissä ESG:n mukainen toiminta on jo rahoitusta tarvitsevalle merkittävä kriteeri. Sillä, että toimii ESG-vastuiden mukaisesti, on myönteinen vaikutus rahan hintaan”, Mika Löytönen toteaa.

 

Ympäristöstä organisaation toimintaan

Ympäristönäkökohtien kattava huomioonottaminen on betonialan yritykselle valtava urakka. Pitkällä aikavälillä katse on käännettävä omasta tuotannosta myös kuljetuskalustoon ja kiviaineshankintaan. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että ESG-vaatimuksia koskeva viesti tulee tiedostetuksi omassa organisaatiossa. Betsetinkin kaltaisessa, tällä hetkellä lähes 500 työntekijää työllistävässä yrityksessä tämä on vaativa tehtävä, vaikka myönteisen ja ihmisläheisen yrityskulttuurin perusta on kunnossa.

Kestävä kehitys on nyt edennyt sanoista tekoihin. Betset on alallaan ensimmäisten joukossa vastaamassa haasteeseen konkreettisin teoin. Urakka on mittava ja vielä mittavampi se on, kun näkökulmaksi ottaa koko yhteiskunnan. Vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten yhteiskuntien on määrä olla ESG-tavoitteiden mukaisesti päästöttömiä ja muutenkin kehitykseltään nykyistä kestävämpiä.

”Myös tilinpäätöskäytännöt ovat muuttumassa suuntaan, jossa ESG on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden raportointia”, Mika Löytönen toteaa.

 

Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Vähähiilisen elementtibetonin sertifikaatti Hämeenlinnan tehtaalle

Kiwa Inspecta Sertifiointi on myöntänyt Betsetille ensimmäisen vähähiilisen elementtibetonin valmistuksen sertifikaatin

 

Tammikuussa julkaistiin Betoniyhdistyksen pitkään odotettu elementtien BY-Vähähiilisyysluokitus® joka toimii perustana Suomessa valmistettaville vähähiilisille elementtibetoneille. Elementtibetonin vähähiilisyysluokitus poikkeaa hieman valmisbetonista, koska muun muassa hukat ja energian käyttö ovat eri tasolla valmisbetoniin nähden.

Betsetillä on jo olemassa kolme Kiwa Inspecta Sertifioinnin myöntämää vähähiilisyyssertifikaattia valmisbetonille, Helsingin, Mikkelin ja Hämeenlinnan tehtailla. Seuraavaksi tätä tullaan hakemaan Espoon uudelle valmisbetonitehtaalle.

Vähähiilisten elementtibetonien sertifikaatteja haemme kevään aikana Hämeenlinnan tehtaan lisäksi myös muille elementtitehtaillemme Kiwan tarkastuksissa. Näitä varten olemme tehneet runsaasti betonikokeita ja testanneet vähähiilisen elementtibetonin toimivuutta ontelolaatoissa, seinäelementeissä sekä runkorakenteissa.

Vähähiilinen betoni ja sen mahdolliset ratkaisut merkittävien hiilivähenneysten saavuttamisessa puhuttavat nyt koko alaa. Jotkut Euroopan maista ovat jo luopuneet CEM I -sementeistä ja sama muutos tulee tapahtumaan tulevaisuudessa myös Suomessa.

 

Voimassa olevat sertifikaattimme näet täältä.

 

Vähähiilinen betoni on Betsetille kunnia-asia

Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Betset on käynnistänyt vähähiilisen betonin tuotannon. Aiemmin testituotteita on valmistettu yhtiön Vierumäen tehtaalla, ja nyt kaupallinen vähähiilisten betonituotteiden valmistus on startannut, aluksi  yhtiön Hämeenlinnan ja Turun tehtailla. Jo ensimmäisissä toteutuskohteissa Porin oikeustalon sekä Raision Tiedonpuiston koulun työmailla näin saavutettava päästövähennys rakennusten elinkaaren aikana on merkittävä.

Betsetin vähähiiliset ontelolaatat

Suomessa on muiden EU-jäsenmaiden tavoin asetettu selkeä tavoite vihreän siirtymän toteuttamiselle eri toimialoilla, joista rakennusala on yksi keskeisimpiä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä on mainittu tavoitteena sekä uudessa hallitusohjelmassa että Rakennusteollisuus RT:n hiilineutraaliustiekartassa.

Runsaasti energiaa käyttävänä sementtiteollisuus ja sen myötä koko betoniala on avainasemassa siinä, miten rakennusala onnistuu huolehtimaan omasta osuudestaan vihreän siirtymän toteuttamisessa.

”Me haluamme laajaa tehdasverkostoa pyörittävänä yrityksenä kantaa osavastuumme tässä kokonaisuudessa. Voimme vaikuttaa asiaan suosimalla tuotannossamme seossementtejä, kehittämällä reseptiikkaa ja käyttämällä tehtaillamme uusiutuvaa energiaa. Välillisesti voimme vaikuttaa myös siihen, että rakennuskohteissamme käytetään mahdollisimman hoikkia, materiaalia säästäviä rakenteita”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetin kymmenestä tehtaasta Kyyjärven, Nurmijärven ja Vierumäen tehtaat jo käyttävät uusiutuvaa kotimaista energia. Hämeenlinnan tehtaan energialähteenä on kaukolämpö, kuitenkin fossiilittomasti tuotettuna. Loppuvuodesta valmistuvan Espoon tehtaan katolle puolestaan tullaan asentamaan koko tuotantohallin laajuinen aurinkopaneelisto.

Betsetin myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki pitää näitä kehitysaskelia merkityksellisinä ja muistuttaa samalla sementin valmistuksen keskeisestä merkityksestä koko betonialan hiilidioksidipäästöjen kannalta.

”Kaksi kolmannesta sementin päästöistä syntyy hiilidioksidin vapautuessa kalkkikivestä klinkkeriksi poltettaessa. Sen osuus, miten energia tuotetaan, on yksi kolmannes. Näihin emme voi vaikuttaa. Meidän keinomme tehtailla ovat sementtimäärän minimointi reseptiikalla, hukan pienentäminen ja kierrätys. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös tehtaillamme käytettävän energian tuotantotapa”, Riihimäki arvioi.

Vihreän siirtymän edistämiseksi toteuttavien toimien vaikutusta voi seurata huolellisella dokumentoinnilla. Betsetin tuotannossa jokainen tuote dokumentoidaan niin, että sen vähäpäästöisyyttä edistävät ratkaisut ovat jäljitettävissä. Näin työmaa, joka on tilannut kohteisiinsa vähähiilisiä betonituotteita, voi todeta saaneensa täsmälleen sitä mitä tilaa. Toisaalta vähähiiliset betonituotteet poikkeavat myös värisävyltään tavanomaisesta tuotannosta.

 

Betsetin vähähiilisiä ontelolaattoja
Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri (vasemmalla) esittelee Timo Riihimäelle valmistuneita vähähiilisiä ontelolaattoja. Tuotannon esihenkilö Jyrki Järvinen oikealla.

Porissa ja Raisiossa ensimmäiset vähähiilisyyskohteet

Vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa on oleellista, että rakennushankkeiden kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Rakennuttajat ovat hankkeisiin ryhtyvinä avainasemassa; muun muassa Senaatti-kiinteistöt on näyttänyt tässä asiassa esimerkkiä asettamalla omat hiilineutraaliustavoitteensa, jotka ovat linjassa valtiollisten ja valtioiden rajat ylittävien tavoitteiden kanssa.

Laatimansa ohjelman mukaisesti Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalilla tilojen käytöllä sekä hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella. Hiilineutraalin rakentamisen tuore esimerkki on Porin oikeustalon uudisrakennustyömaa, jonne Betset toimittaa pääurakoitsija Hartela Länsi-Suomi Oy:lle betonielementit.

”Asetamme kaikkiin yli kahden miljoonan euron rakennushankkeisiimme päästövähennystavoitteet. Uudisrakennuksissa tavoitteenamme on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki niin sanottuun normaaliin rakentamiseen verrattuna. Vähähiilisen betonin käyttäminen rakentamisessa on yksi keino edistää tavoitteitamme”, toteaa rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki Senaatti-kiinteistöistä.

Porin oikeustalotyömaan elementtitoimituksista vähähiilisesti on valmistettu ontelolaatat. Niiden merkitys vähähiilisyystavoitteen kannalta on keskeinen, koska elementtibetonikuutioiden kokonaismäärästä ontelolaattojen osuus on noin 42 prosenttia.

”Pelkästään tällä ontelolaattavalinnalla tilaaja saa rakennuksen hiilijalanjälkeä pienennetyksi 2,1 prosentilla”, Timo Riihimäki kertoo.

Yhteensä 5500 neliömetrin pinta-alan muodostavien ontelolaattojen toimitus Betsetin Hämeenlinnan tehtaalta Poriin käynnistyi elokuun lopulla ja jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuun lopulla starttaa toinenkin vähähiilinen elementtityömaa: Raision Tiedonpuiston koulu. Vähähiilisesti valmistettujen ontelolaattojen ja samalla periaatteella Turun tehtaalla tuotettujen sisäkuori- ja väliseinäelementtien toimitukset jatkuvat helmikuulle asti. Kaikkien näiden tuotteiden hiilidioksidipäästö on noin kolmanneksen pienempi perinteiseen betonielementtiin verrattuna.

”Pidämme tätä kohdetta tärkeänä vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämäntyyppiset hankinnat tukevat Raision kaupungin kestävää kehitystä, ekologisuutta ja luonnon monimuotoisuutta korostavaa strategiaa”, toteaa kiinteistöpäällikkö Ari Jalonen Raision kaupungilta.

Raision työmaalle tullaan toimittamaan vähähiilisiä ontelolaattoja noin 10 800 neliömetriä sekä vähähiilisiä väliseinä- ja sisäkuorielementtejä noin 4100 neliömetriä. Tiedonpuiston koulun toteuttaa projektinjohtourakkana Rakennustoimisto Laamo Oy.

Betsetin vähähiilinen seinäelementti

Uudet tekniikat seurannassa

Vähähiilisesti valmistettavat elementit ovat yksi konkreettinen askel laajempien ilmastopäästötavoitteiden ajamiseksi. Yksittäinen yritys voi kantaa kortensa kekoon ottamalla näitä askeleita mahdollisimman varhain. Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen pitääkin tärkeänä seurata vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvittavia tekniikoita ja käytäntöjä.

”Olemme tyytyväisyydellä todenneet, että betoniala kaiken kaikkiaan on aktiivinen tässä äärimmäisen tärkeässä asiassa. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sementtituotannossa on merkityksellinen keino päästöjen vähentämiseksi. Vielä kauaskantoisemmaksi saattaa muodostua Suomessa kehitetty teknologia hiilidioksidin hyödyntämisestä betonielementtien tuotantoprosessissa. Toistaiseksi tämä teknologia soveltuu lähinnä raudoittamattomille betonituotteille, mutta tämä rajoitus ei välttämättä ole lopullinen.”

Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Kuvassa aiheen äärellä vasemmalta lukien Betsetin elementtiliiketoiminnan myyntijohtaja Jari Laajala,
myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki, Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri,
tuotantojohtaja Jarmo Puoliväli sekä toimitusjohtaja Mika Löytönen.