Kirjoittaja: Vesa Tompuri
Betset on käynnistänyt vähähiilisen betonin tuotannon. Aiemmin testituotteita on valmistettu yhtiön Vierumäen tehtaalla, ja nyt kaupallinen vähähiilisten betonituotteiden valmistus on startannut, aluksi yhtiön Hämeenlinnan ja Turun tehtailla. Jo ensimmäisissä toteutuskohteissa Porin oikeustalon sekä Raision Tiedonpuiston koulun työmailla näin saavutettava päästövähennys rakennusten elinkaaren aikana on merkittävä.
Suomessa on muiden EU-jäsenmaiden tavoin asetettu selkeä tavoite vihreän siirtymän toteuttamiselle eri toimialoilla, joista rakennusala on yksi keskeisimpiä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä on mainittu tavoitteena sekä uudessa hallitusohjelmassa että Rakennusteollisuus RT:n hiilineutraaliustiekartassa.
Runsaasti energiaa käyttävänä sementtiteollisuus ja sen myötä koko betoniala on avainasemassa siinä, miten rakennusala onnistuu huolehtimaan omasta osuudestaan vihreän siirtymän toteuttamisessa.
”Me haluamme laajaa tehdasverkostoa pyörittävänä yrityksenä kantaa osavastuumme tässä kokonaisuudessa. Voimme vaikuttaa asiaan suosimalla tuotannossamme seossementtejä, kehittämällä reseptiikkaa ja käyttämällä tehtaillamme uusiutuvaa energiaa. Välillisesti voimme vaikuttaa myös siihen, että rakennuskohteissamme käytetään mahdollisimman hoikkia, materiaalia säästäviä rakenteita”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.
Betsetin kymmenestä tehtaasta Kyyjärven, Nurmijärven ja Vierumäen tehtaat jo käyttävät uusiutuvaa kotimaista energia. Hämeenlinnan tehtaan energialähteenä on kaukolämpö, kuitenkin fossiilittomasti tuotettuna. Loppuvuodesta valmistuvan Espoon tehtaan katolle puolestaan tullaan asentamaan koko tuotantohallin laajuinen aurinkopaneelisto.
Betsetin myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki pitää näitä kehitysaskelia merkityksellisinä ja muistuttaa samalla sementin valmistuksen keskeisestä merkityksestä koko betonialan hiilidioksidipäästöjen kannalta.
”Kaksi kolmannesta sementin päästöistä syntyy hiilidioksidin vapautuessa kalkkikivestä klinkkeriksi poltettaessa. Sen osuus, miten energia tuotetaan, on yksi kolmannes. Näihin emme voi vaikuttaa. Meidän keinomme tehtailla ovat sementtimäärän minimointi reseptiikalla, hukan pienentäminen ja kierrätys. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös tehtaillamme käytettävän energian tuotantotapa”, Riihimäki arvioi.
Vihreän siirtymän edistämiseksi toteuttavien toimien vaikutusta voi seurata huolellisella dokumentoinnilla. Betsetin tuotannossa jokainen tuote dokumentoidaan niin, että sen vähäpäästöisyyttä edistävät ratkaisut ovat jäljitettävissä. Näin työmaa, joka on tilannut kohteisiinsa vähähiilisiä betonituotteita, voi todeta saaneensa täsmälleen sitä mitä tilaa. Toisaalta vähähiiliset betonituotteet poikkeavat myös värisävyltään tavanomaisesta tuotannosta.
Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri (vasemmalla) esittelee Timo Riihimäelle valmistuneita vähähiilisiä ontelolaattoja. Tuotannon esihenkilö Jyrki Järvinen oikealla.
Porissa ja Raisiossa ensimmäiset vähähiilisyyskohteet
Vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa on oleellista, että rakennushankkeiden kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Rakennuttajat ovat hankkeisiin ryhtyvinä avainasemassa; muun muassa Senaatti-kiinteistöt on näyttänyt tässä asiassa esimerkkiä asettamalla omat hiilineutraaliustavoitteensa, jotka ovat linjassa valtiollisten ja valtioiden rajat ylittävien tavoitteiden kanssa.
Laatimansa ohjelman mukaisesti Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalilla tilojen käytöllä sekä hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella. Hiilineutraalin rakentamisen tuore esimerkki on Porin oikeustalon uudisrakennustyömaa, jonne Betset toimittaa pääurakoitsija Hartela Länsi-Suomi Oy:lle betonielementit.
”Asetamme kaikkiin yli kahden miljoonan euron rakennushankkeisiimme päästövähennystavoitteet. Uudisrakennuksissa tavoitteenamme on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki niin sanottuun normaaliin rakentamiseen verrattuna. Vähähiilisen betonin käyttäminen rakentamisessa on yksi keino edistää tavoitteitamme”, toteaa rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki Senaatti-kiinteistöistä.
Porin oikeustalotyömaan elementtitoimituksista vähähiilisesti on valmistettu ontelolaatat. Niiden merkitys vähähiilisyystavoitteen kannalta on keskeinen, koska elementtibetonikuutioiden kokonaismäärästä ontelolaattojen osuus on noin 42 prosenttia.
”Pelkästään tällä ontelolaattavalinnalla tilaaja saa rakennuksen hiilijalanjälkeä pienennetyksi 2,1 prosentilla”, Timo Riihimäki kertoo.
Yhteensä 5500 neliömetrin pinta-alan muodostavien ontelolaattojen toimitus Betsetin Hämeenlinnan tehtaalta Poriin käynnistyi elokuun lopulla ja jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuun lopulla starttaa toinenkin vähähiilinen elementtityömaa: Raision Tiedonpuiston koulu. Vähähiilisesti valmistettujen ontelolaattojen ja samalla periaatteella Turun tehtaalla tuotettujen sisäkuori- ja väliseinäelementtien toimitukset jatkuvat helmikuulle asti. Kaikkien näiden tuotteiden hiilidioksidipäästö on noin kolmanneksen pienempi perinteiseen betonielementtiin verrattuna.
”Pidämme tätä kohdetta tärkeänä vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämäntyyppiset hankinnat tukevat Raision kaupungin kestävää kehitystä, ekologisuutta ja luonnon monimuotoisuutta korostavaa strategiaa”, toteaa kiinteistöpäällikkö Ari Jalonen Raision kaupungilta.
Raision työmaalle tullaan toimittamaan vähähiilisiä ontelolaattoja noin 10 800 neliömetriä sekä vähähiilisiä väliseinä- ja sisäkuorielementtejä noin 4100 neliömetriä. Tiedonpuiston koulun toteuttaa projektinjohtourakkana Rakennustoimisto Laamo Oy.
Uudet tekniikat seurannassa
Vähähiilisesti valmistettavat elementit ovat yksi konkreettinen askel laajempien ilmastopäästötavoitteiden ajamiseksi. Yksittäinen yritys voi kantaa kortensa kekoon ottamalla näitä askeleita mahdollisimman varhain. Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen pitääkin tärkeänä seurata vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvittavia tekniikoita ja käytäntöjä.
”Olemme tyytyväisyydellä todenneet, että betoniala kaiken kaikkiaan on aktiivinen tässä äärimmäisen tärkeässä asiassa. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sementtituotannossa on merkityksellinen keino päästöjen vähentämiseksi. Vielä kauaskantoisemmaksi saattaa muodostua Suomessa kehitetty teknologia hiilidioksidin talteenottamiseksi betonielementtien tuotannossa. Toistaiseksi tämä teknologia soveltuu lähinnä raudoittamattomille betonituotteille, mutta tämä rajoitus ei välttämättä ole lopullinen.”
Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Kuvassa aiheen äärellä vasemmalta lukien Betsetin elementtiliiketoiminnan myyntijohtaja Jari Laajala,
myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki, Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri,
tuotantojohtaja Jarmo Puoliväli sekä toimitusjohtaja Mika Löytönen.
