Kategoria: Ajankohtaista

Suomen nykyisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä kävi Kyyjärvellä kertomassa näkemyksiään Ukrainan sodan seurauksena muuttuneista energiapoliittisista sekä työvoiman ja materiaalien saatavuuteen liittyvistä haasteista. Samassa yhteydessä hän tutustui Betsetin tuotantoon ja vaihtoi ajatuksia Betsetin johdon ja Kyyjärven kunnanjohdon kanssa keinoista, joilla pieni kunta ja siellä toimivat yritykset voivat säilyä elinvoimaisina.

Betset on Kyyjärven ylivoimaisesti suurin työllistäjä, ja yhtiön ansiosta kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia. Toisin sanoen myös naapurikunnista käydään Betsetin Kyyjärven tehtaalla töissä.

”Betsetin merkitys on kunnassamme ratkaisevan suuri. Kunnan tulevaisuuden kannalta on silti tärkeää, että muutkin investoivat. Tästä on hyvänä esimerkkinä tuulivoimateollisuus: tänne on rakenteilla 15 tuulivoimalaa ja kaavoitusprosessissa 65”, kertoo Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.

Huolimatta vireästä teollisesta toiminnasta työvoiman saatavuus on Pelkosen mukaan iso haaste nyt ja myös tulevaisuudessa. Tätä haastetta voi helpottaa työperäisellä maahanmuutolla, mikä Betsetillä ymmärrettiin jo vuosia sitten. Erityisesti Betsetin Kyyjärven tehdas, yksi konsernin yhdeksästä tehtaasta, on kunnostautunut Suomen rajojen ulkopuolelta saapuneiden, muun muassa ukrainalaisten työnhakijoiden aktiivisena rekrytoijana.

”Ukrainasta saapuvilla työnhakijoilla on nykyisessä sotatilanteessa luonnollisesti erityisasema. Siksi heidän työllistämisensä sujuu nopeutetulla aikataululla. Lisäksi haluan korostaa, että ukrainalaiset työntekijät tunnetaan täällä Suomessa. Heillä on usein koulutustaustaa, ja heidän kulttuurissaan on paljon samaa kuin suomalaisessa kulttuurissa”, Mika Lintilä toteaa.

Ukrainan sota ja sen vaikutukset ovat tehdasvierailun aikana odotetusti esillä muistakin näkökulmista. Betsetin myyntijohtaja Jari Laajala tuo esiin sen tosiasian, että harjateräksen hinta on nelinkertaistunut ennen koronapandemiaa vallinneesta tasosta ja että tästä noususta Ukrainan sodan vaikutusta on jopa puolet. Tämä on johtanut myös Betsetissä pohdintaan siitä, millaisin keinoin raaka-aineiden ja myös energian hinnannousuja voi kompensoida.

”Hintatason heilahtelu on yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä, mutta lisäksi on varmistettava saatavuus. Olemmekin varautuneet mahdollisiin saatavuusongelmiin hankkimalla tavallista enemmän harjaterästä sekä jännepunosta varastoon”, Betsetin hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen kertoo.

Betsetin varmuusvarastointipäätös on nykytilanteessa luonnollinen, sillä Venäjällä ja Ukrainassa valmistetun teräksen osuus suomalaisessa betonielementtiteollisuudessa on ollut noin kolmannes. Globaalista näkökulmasta myös koronapandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta.
”Kiinan uusiutunut koronatilanne on vaikutuksiltaan pahempi kuin julkisuudessa on uutisoitu. Ongelmat eivät rajoitu siellä Shanghaihin, ja satamia ja lentoasemia on kiinni. On selvää, että tästä koituu suuria ongelmia maailmanlaajuisiin logistisiin ketjuihin. Siksi on mielestäni yritystenkin näkökulmasta viisasta koota tärkeiden raaka-aineiden varastoja”, Mika Lintilä toteaa.

 

 

Energiainnovaatiot ovat nyt tärkeitä

Ukrainan sota on ilmastonmuutoksen lisäksi keskeinen syy myös siihen, miksi energiapoliittisilla ja -teknisillä muutoksilla on kiire. Muutosten toteuttamisen helpottamiseksi Suomen hallitus on varannut rahoitusta.

”Nyt on järkevää tehdä energiaan liittyviä investointeja. Jos niihin liittyy innovatiivisuutta, se parantaa mahdollisuuksia saada investointiin julkista rahaa”, Mika Lintilä toteaa.

Lintilän mukaan on jokseenkin varmaa, ettei energian hinta tulee laskemaan vuosiin. Ja vaikka Suomessa sähkö on Pohjois-Ruotsin ja -Norjan jälkeen Euroopan halvinta, täälläkin riippuvuus venäläisestä öljystä ja maakaasusta on niin suurta, että siitä luopuminen vie aikaa ja vaatii suuria investointeja.

Yritystasolla pienetkin energiatekniset innovaatiot voivat olla merkittäviä ja erityisen merkittäviksi niistä voivat nousta sellaiset, joilla on käyttöä koko toimialalla. Yksi tällainen mahdollisuus on Tulostekniikka Oy:n ja Betsetin keskinäisen ideoinnin tuloksena kehkeytynyt idea betonielementtitehtaan jätteiden entistä tehokkaammasta kierrättämisestä ja hyödyntämisestä lämpövoimalaitoksen raaka-aineena.

Elementtitehtaan pesuvedet sisältävät saostuvaa materiaalia, esimerkiksi timanttisahauslietettä. Kun saostunut jäte saadaan erilleen, se voidaan toimittaa raaka-aineeksi ja jäljelle jäävä puhdas vesi soveltuu niin ikään käytettäväksi pesuvetenä uudelleen. Tulostekniikan toimitusjohtaja Kai Oinonen kertoo tekniikassa sovellettavan kattilalaitosten tuhkanerotuksessa käytettävää tekniikkaa.

Keskusteluun osallistunut Betsetin varatoimitusjohtaja Olli Löytönen pitää tätä innovaatioideaa mielekkäänä sekä tehtaan tuottavuuden että ympäristön kannalta.

”Tärkeää olisi hankkia pilottilaitoksessa kokemuksia, joista tulisi olemaan hyötyä koko 200 betonialan yrityksestä koostuvalle toimialalle”, hän toteaa.

 

Betoni ja puu kisaavat eri ehdoin

Elinkeinoministeri Mika Lintilän vierailun aikana oli esillä myös kysymys rakennusmateriaalien asemasta markkinoilla ja eri materiaalien tuotekehityksen rahoituksesta. Teollisuusneuvos Hannu Löytönen toi esiin huolensa siitä, etteivät betoni ja puu ole vieläkään tasavertaisessa asemassa markkinoilla.

”Suuret metsäteollisuusyritykset ovat tehneet vuosien ajan tuotekehitystä julkisen rahoitustuen turvin. Samaan aikaan koko pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuva betoniala on kehittänyt tuotteitaan ja tuotantoaan pelkästään omalla rahoituksella. Mielestäni viimeistään nyt olisi aika saattaa betoni ja puu tasavertaiseen asemaan”, Hannu Löytönen ehdottaa.

Materiaalista ja toimialasta riippumatta yhteinen haaste kaikilla on joka tapauksessa EU:n laajuisten ja viime kädessä globaalien ilmastonmuutostavoitteiden täyttäminen säädetyssä aikataulussa. Mika Lintilä korostaa, että monet yritykset eri toimialoilla ovat jo asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraalista tuotannosta vuoteen 2030 mennessä.

”Myös näissä asioissa on luonnollisesti nojauduttava faktoihin ja tehtävä päätökset niiden nojalla. Totta kai tämä pätee myös rakennusalaan ja rakennusmateriaaleihin. Varmasti sekä betonilla että puulla on oikea paikkansa rakentamisessa”, Lintilä kiteyttää.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja laittoi maailman ainakin hetkellisesti uuteen järjestykseen. Koronan uutisointi loppui kuin seinään vaikka se on edelleen keskuudessamme.

Ihmisillä on kyky vastaanottaa vain tietty määrä informaatiota ja tällä hetkellä tuo määrä täyttyy Ukrainan tilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Suomeen. Sodan tuoma epävarmuus on kiihdyttänyt keskustelua huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Rakentamisessa sota on vaikuttanut erityisesti terästuotteiden saatavuuteen ja hintaan, myös puutuotteiden kanssa tulee ongelmia.

Betset on aikaisempina vuosina tuonut merkittäviä määriä terästä ja muita komponentteja Venäjältä ja Ukrainasta. Kokonaisuudessaan terästeollisuuden puolivalmisteista ja valmiiden tuotteiden globaalista viennistä kymmenesosa on jumissa. Venäjän osuus on 7,2 prosenttia ja Ukrainan 3,8 prosenttia. Koska koko konfliktialueen terästuotanto on nyt poissa markkinoilta johtaa se merkittäviin saatavuusongelmiin jotka pahimmilla viivästyttävät tai kaatavat rakennushankkeita.

Vallitseva tilanne ja asetetut pakotteet ovat muuttaneet Betsetin hankintapolitiikkaa ja venäläistä alkuperää olevien tuotteiden käyttö on lopetettu. Suomessa on paljon kotimaista materiaalituotantoa, jota pyrimme ensisijaisesti hyödyntämään. Kotimaisten tuotteiden lisäksi olemme avanneet uusia hankintakanavia Eurooppaan turvataksemme oman tuotantomme sekä varmistaaksemme toimitusaikataulut asiakkaillemme.

Kuten olemme nähneet, riippuvuus tuontitavarasta tekee yhteiskunnasta haavoittuvan monella sektorilla. Energian hintojen nousu näkyy raaka-aineiden ja kuljetuskustannusten nousuna, mikä vaikuttaa suoraan lopputuotteiden hintoihin. Yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää on huolehtia kotimaisten yritysten toimintaedellytyksistä ja näin varmistaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta niin rakennusmateriaalien kuin myös energian suhteen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi joudutaan miettimään kotimaisen puun ja turpeen energiakäyttöä lähivuosina. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin pidettävä kiinni vihreän siirtymän ja ilmastomuutoksen hillintään tähtäävistä jo sovituista toimenpiteistä.

Energian kallistuminen ja raaka-aineiden saatavuusongelmat heijastuvat rakennusalaan kokonaisuudessaan. Lisäksi rakennustyömailla ja tuoteteollisuudessa on ollut ukrainalaista työvoimaa, jonka saatavuus luonnollisesti vähenee, kun miehet on kutsuttu armeijan palvelukseen. Nämä kaikki vaikuttavat koko lailla suoraan rakentamisen hintaan, joka muutenkin on ollut noususuunnassa. Rakentamisen kallistuessa se luultavasti vähenee tämän vuoden aikana ennustettua voimakkaammin.

Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat reagoineet sodasta aiheutuneeseen epävarmuuteen ja asetettuihin pakotteisiin. Hyvin todennäköistä on se, että pankkien into rahoittaa asumista vähenee ainakin hetkellisesti. Näin kävi koronapandemian iskiessä. Taloyhtiölainojen saatavuus vaikeutuu, mistä johtuen rakennushankkeita siirretään tai mahdollisesti perutaan eli rakentaminen hidastuisi myös rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten johdosta.

Nyt on syytä miettiä kokonaisuutta ja pohtia, millaisin keinoin kotimaisen rakentamisen tulevaisuus voidaan turvata. Tarvitsemme luotettavaa ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa sekä infraa ja näihin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan kaikissa olosuhteissa nyt ja tulevaisuudessa.

Pysytään terveinä!

Mika Löytönen
Toimitusjohtaja
Betset-yhtiöt

Tervetuloa ratkaisemaan BetsetHackathon haastetta!

Etsimme tositarkoituksella betonielementtituotannon sivuvirroille soveltuvaa ketterää käsittelymenetelmää, jolla nykyistä suurempi osa sivuvirroista voidaan saada hyötykäyttöön.

 

Mikä Hackathon?

Hackathon on kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma, jossa osallistuvat tiimit kilpailevat parhaasta ratkaisusta annettuun haasteeseen. Tapahtuma sopii hyvin yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille. Tiimisi voi koostua oman organisaatiosi edustajista tai voit muodostaa organisaatiorajat ylittävän joukkueen juuri tätä haastetta varten!

Täältä löydät lisätietoja osallistumissäännöistä ja miksi osallistuminen on kannattavaa!

Ilmoittautuminen päättyy 6.3.2022