Haemme BETONIASEMANHOITAJAA / BETONIASEMAN ESIMIESTÄvakituiseen työsuhteeseen Uudenmaan alueelle. Tehtävänkuva tarkentuu osaamisesi, kiinnostuksesi ja kokemuksesi mukaan.
Betoniasemillamme valmistamme betonia oman elementtituotantomme lisäksi myös myyntiin yritys- ja yksityisasiakkaille. Ensisijaisen työntekopaikkasi lisäksi olet valmis työskentelemään myös muilla Uudenmaan betoniasemilla tilanteen ja tarpeen mukaan.
Työtehtäviisi kuuluu:
betonimassan valmistaminen
laadunvalvonta tehtaalla ja tarvittaessa myös asiakkaan luona
betoniaseman yleiset huolto- ja kunnossapitotehtävät sekä tarvittaessa pyöräkuormaajan käyttö
tilausten vastaanottamista ja ajojärjestelyjä sekä tarvittaessa laskutuksen tekemistä
mahdollisesti myös esimiestehtävät
Toivomme sinulta:
vähintään muutaman vuoden kokemusta betonialan tehtävistä
betonimylläri ja -laboranttikurssin suorittaminen on eduksi (muttei ole välttämätön)
olet tarkka, järjestelmällinen, oma-aloitteinen ja joustava
asiakaspalvelutyö on sinulle luontevaa ja viestit sujuvasti suomeksi
ajokortti ja liikkumismahdollisuus omalla autolla on eduksi
Työ on pääsääntöisesti joustavaa päivätyötä ja tarvittaessa työskentelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin työtilanteen mukaan.
Tarjoamme näköalapaikan rakennustuoteteollisuudessa ja mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Meillä on monipuoliset työsuhde-etuudet ja mukava työyhteisö.
Lisätietoja tehtävästä antaa Betset-yhtiöiden valmisbetonimyynnistä sekä kuljetus-ja pumppausliiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Tast (p. 040 3434 395) arkisin työaikana.
Mikäli kiinnostuit tehtävästä, lähetä vapaamuotoinen työhakemus palkkatoiveineen osoitteeseen rekry@betset.fi otsikolla ”Betoniasemanhoitaja / Betoniaseman esimies” 25. syyskuuta 2022 mennessä. Käsittelemme hakemuksia ja haastattelemme ehdokkaita jo hakuaikana.
Vuonna 1950 perustettu Betset on yksi Suomen suurimmista betonisten valmisosien valmistajista toimitila-, teollisuus- ja asuntokohteissa sekä merkittävä toimija valmisbetonimarkkinoilla. Betset on toimialan edelläkävijä digitaalisissa palveluissa, jossa palveluympäristömme Betset Linker yhdistää tilaajan, suunnittelijan ja betonielementtituotantomme täysin uudella tavalla. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstömme on perheyrityksemme yksi keskeinen menestystekijä.
Suomessa tehtaamme työllistävät yhteensä 620 henkilöä ja yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 123 miljoonaa euroa. Betset-yhtiöihin kuuluu Suomessa tehtaat Nurmijärvellä, Mikkelissä, Vierumäellä, Nummelassa, Turussa, Paraisilla, Kyyjärvellä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.
”Rakennusalalla on valtava kehityspotentiaali siirryttäessä projektikeskeisestä prosessikeskeiseen, tahtituotantoon perustuvaan vakioituun työskentelytapaan, joka mahdollistaa täyden hyödyn ottamisen irti digitalisaatiosta ja datasta. Lähivuosina ei materiaalitilauksia työmaalle enää tehdä puhelimella ja sähköpostilla, vaan täysin digitaalisesti, nykypäivänä tehtävää manuaalityötä automatisoiden.”
Jokainen rakennusalalla toimiva on viime vuosina oppinut, että betoni kuuluu kaikista rakennusmateriaaleista eniten ympäristöä kuormittaviin. Vastuu tilanteen parantamiseksi on kaikilla, mutta erityisen suuri se on meillä betonituotteiden valmistajilla. Siksi olemme Betsetissä ottaneet tavoitteeksemme puolittaa toiminnastamme johtuvat CO2-päästöt vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen täyttyminen on realistista, mutta se edellyttää onnistumista monilla päästöjä aiheuttavilla osa-alueilla.
Suurin CO2-päästöjen aiheuttaja on sementin valmistus. Sen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistämme on noin 70 prosenttia. Tähän on jo olemassa ratkaisu: Finnsementin kehittämä seossementti, jota käyttämällä päästöt vähenevät. Tämä perustuu siihen, että sementtiä tarvitaan saman teknisen lopputuloksen saavuttamiseksi vähemmän kuin perinteisiä sementtilaatuja.
Olemme käyttäneet seossementtiä ensiksi Hämeenlinnan ontelolaattatehtaalla. Muuttamalla ontelolaattatuotantoa tällä tavoin on saavutettavissa noin 25_30 prosentin päästövähennys. Päästöjä vähentävästi vaikuttaa myös seinäelementtien sisäkuorissa käytettävän kiviaineksen kierrätys, jonka aloitamme Kyyjärven tehtaallamme kuluvan vuoden syksyllä. Samassa yhteydessä kokeilemme halkeiluraudoitusten korvaamista muovikuiduilla, joiden hiilijalanjälki on pienempi kuin betoniteräksillä. Tälläkin on merkitystä, sillä raudoitusten osuus päästöistämme on noin viisi prosenttia.
Jännebetonituotteidemme tuotannossa käyttämättä jääneiden punosten käyttö elementtien nostolenkkien raaka-aineena vähentää niin ikään CO2-päästöjä. Samalla pienenee teräshukka, kuten myös tarve käyttää perinteisiä teräksisiä nostolenkkejä. Myös betonin tuotannossa syntyvää hukkaa pienentämällä voi vähentää päästöjä. Olemme jo hankkineet runsaasti kokemusta niin sanotuista betonilegoista eli hukkabetonista valmistetuista raudoittamattomista, mitoiltaan 600 x 1200 millimetrin elementeistä. Niillä on runsaasti käyttöä esimerkiksi suojaseinärakenteissa sekä erilaisissa aitarakenteissa.
Myös tuotantoprosessia kehittämällä, esimerkiksi kierrättämällä prosessivesiä, voi saada aikaan päästövähennyksiä. Tästäkin meillä on jo konkreettisia kokemuksia tuotannossamme.
Kierrättäminen ja siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin raaka-aineisiin on keskeinen keinokokonaisuus pyrkiessämme asettamaamme päästötavoitteeseen. Silti myös tuotannon energiaratkaisuilla on suuri merkitys. Tavoitteenamme on luopua fossiilisista polttoaineista tuotantolaitostemme energialähteenä ja korvata ne esimerkiksi hakkeella. Myös betonintuotannon energiatehokkuutta voi edelleen parantaa.
Selkeä aikataulu
Edellä mainitut keinot hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi ovat jo aktiivisesti käytössä. Vuonna 2021 investoimme Vierumäen tehtaallamme uuteen betoniasemaan. Kiinnitimme erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseen, ja olemme saavuttaneetkin noin kolmen prosentin vähennyksen betonintuotannon energiankulutuksessa.
Tänä vuonna olemme ottaneet ensimmäistä kertaa tuotantoon vähähiilisiä ontelolaattoja. Toinen vuoden 2022 uusi ratkaisu on ollut antaa kaikille asiakkaille digitaalisen Betset Linker -palveluympäristön hyödyntämismahdollisuus. Betset Linkerin avulla voimme määrittää tuotantomme hiilijalanjäljen. Samalla kartoitamme, millainen kehittämämme hiilijalanjäljen määritystyökalun tulisi olla, jotta siitä hyötyisi koko betoniala.
Merkittävä seikka kuluvana vuonna 2022 oli myös yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon kanssa järjestetty innovaatiokilpailu, jonka avulla meille etsittiin ketterää käsittelymenetelmää betonielementtien sivuvirroille. Tämän Betset Hackathon -kilpailun voitti Tulostekniikka Oy, joka esitti ratkaisun sivuvirroista haastavimman eli lietteen käsittelyyn.
Ensi vuonna tavoitteenamme on aloittaa siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan. Niin ikään kiviaineksen uusiokäyttö on toden teolla käynnistymässä ensi vuonna.
Näiden toimenpiteiden avulla tuotannossamme syntyvien jätteiden määrä tulee puolittumaan vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Vastaavasti CO2-päästöjen määrä pienenee viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2030 olemme tämänhetkisen suunnitelmamme mukaan siirtyneet tuotantoon, jonka tarvitsema vesi on kokonaan kierrätettyä. Tässä vaiheessa CO2-päästöjen tulee olla pudonnut 30 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Vuonna 2035 hiilidioksidipäästöjen määrä saa tavoitteidemme mukaan olla vain puolet nykyisestä tasosta.
Valmisbetonitoimituksissa kellontarkka täsmällisyys on itsestään selvä periaate, jota jokainen arvonsa tunteva ja asiakkaitaan arvostava yritys kunnioittaa. Toimitusvarmuuden toteutuminen käytännössä on kuitenkin asia, jossa on aina parannettavaa. Ei näet riitä, että betoni valmistuu ajoissa; työmaalle tarvitaan myös sopiva kalusto tismalleen oikeaan aikaan. Kun teimme kolme vuotta päätöksen ryhtyä hankkimaan omaa pumppauskalustoa, taustalla oli ajatus siitä, että näin saamme maksimoiduksi toimitusvarmuutemme – asiakkaidemme parhaaksi.
Päätöksemme saattoi olla yllättävä, sillä samoihin aikoihin oli tavallisempi trendi, jonka mukaisesti betonin valmistajan oli mielekästä luopua omasta betonipumppauskalustosta. Me taas ajattelimme ja ajattelemme, että asiakaspalvelua lähtökohtaisesti parantavat investoinnit ovat vähintäänkin vakavasti harkittavia. Harkinnan jälkeen olemme hankkineet kolme betonipumppua erilaisiin käyttötilanteisiin. Edelleen toki käytämme myös aliurakoitsijoidemme pumppuja oman kalustomme lisäksi.
Betonipumpputeknologiassa viime vuosikymmenellä tapahtunut tuotekehitys on ollut merkittävää. Uudessa kalustossa tietotekniikalla on yhä merkittävämpi osuus: pumput ovat varustetut muun muassa vajaatuentavalvonnalla, jonka avulla esimerkiksi tukijalkojen käyttötarvetta voidaan säätää ja valvoa turvallisesti. Tällä on sitä suurempi merkitys, mitä ahtaampi työmaa on kyseessä. Ja koska päämarkkinamme ovat kaupunkialueilla, työmaiden ahtaus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Paraskaan tietotekniikka tai luotettavinkaan pumppu ei kuitenkaan riittäisi, ellei kalustoa käyttävällä betonipumppaajalla olisi tarvittavaa ammattitaitoa. Ilokseni voin todeta, että palveluksessamme työskentelee nykyisin kolme betonipumppauksen ammattilaista kaikkein kokeneimmasta päästä. Heidän kokeneisuuttaan kuvastaa yhteenlaskettujen työvuosien summa: yli 80 vuotta. Ja mikä hienointa näinä teknisten ammattilaisten ajoittaisen työvoimapulan aikoina: meidän ei ole tarvinnut hakemalla hakea osaajia, vaan osaajat ovat valinneet meidät!
Mikä sitten tekee betonipumppaajasta huippuammattilaisen? Vastaan osaajiemme puolesta: asiakaspalveluhenkisyys ja työtaito. Näiden avujen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Asiakaspalveluasenteen omaksunut ammattilainen tietää, että hän on työssään kasvot koko yritykselle. Siitä seuraa, että on kunnia tehdä työnsä sovitulla laatutasolla ja sovittuun aikaan. Juuri tässä on riittävä perustelu sille, että päätimme hankkia omaa kalustoa ja kalustolle käyttäjät – kaikella kunnioituksella hyville kumppaniyrityksillemme.
Mielestäni ei ole kaukaa haettua verrata pätevää betonipumppaajaa pätevään rekkakuskiin. Kummaltakin tarvitaan täsmällisyyden lisäksi paineensietokykyä, kärsivällisyyttä ja tilanhahmotuskykyä. Paineensietokykyä ja kärsivällisyyttä tarvitaan, koska luonnollisista teknisistä syistä asiakkaiden on järkevää ajoittaa paikallavalut loppuviikkoon, jolloin kiireen tuntu on väistämätön ”bonus”. Kun silloinkin palvelu pelaa, asiakas saa valujensa kuivumisprosessin hyvään alkuun jo viikonloppuna, mikä on kokonaisaikataulun kannalta aina kotiinpäin. Tilanhahmotuskyvystä puolestaan on korvaamatonta hyötyä, koska työmaan kolmiulotteisesti hahmottava pumppaaja näkee heti mahdollisuudet, jotka kannattaa tutkia etsittäessä sopivinta paikkaa pumppualustan ja tukijalkojen sijoittamiselle. Oleellista on, että jakelupuomilla riittää ulottuvuutta kaikkiin tarvittaviin suuntiin.
Olemme hankkineet ja täydentäneet kalustoamme vastaavalla periaatteella: että ulottuvuus riittää mahdollisimman kattavasti kaikentyyppisille työmaille. Itsestään selvä valintakriteeri on ollut myös se, että valmistaja on osoitetusti luotettavassa maineessa. Tämä kriteeri painaa asiakaspalvelua parantavissa investoinneissa enemmän kuin pelkkä hankintahinta. Mitä käyttökustannuksiin tulee, ne ovat Venäjän ja Ukrainan välisen sodan seurauksena viime kuukausina nousseet. Sellaisen seikan harmittelu on nykyisinä aikoina kaikesta huolimatta varsin vähäinen asia sen rinnalla, että saamme palvella asiakkaitamme vakaissa oloissa parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen kuuluu se, että tiedämme tarkasti kalustomme ja ammattilaisresurssiemme saatavuuden kullekin työmaalle ja kerromme sen asiakkaalle etukäteen ehdottoman luotettavana tietona.
Betonipuisto on betoni- ja rakennustoimialalla vaikuttavien 25 organisaation yhteisosasto FinnBuild-messuilla 4.-6.10.2022 ja myös me Betsetiläiset olemme siellä. Esillä on betonialan uusimpia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja sekä paljon muuta mielenkiintoista messuantia. Tarjolla on tietoiskuja, uusia näkökulmia sekä fiilistä & faktaa betonista ja Betonipuisto-yhteisön yrityksistä.
Betonissa korostuvat lujuuden ja kestävyyden rinnalla sen monet muut hyvät ominaisuudet, kuten ääneneristävyys, kosteudenkestävyys, ympäristöystävällisyys, muunneltavat rakenneratkaisut ja ulkonäkö, taloudellisuutta unohtamatta.
Betonia on viime vuosina haastettu voimakkaasti hiilipäästöistä. Parin viimeisen vuoden aikana alan toimijat ovat vastanneet huutoon, ja vähäpäästöisiä tuotteita suorastaan tulvii markkinoille. Maapallo on meidän jokaisen yhteinen, ja Betoniteollisuus tekee kaikkensa luodakseen uusia tuotteita ja toimintamalleja vihreämmän tulevaisuuden takaamiseksi.
Kaikesta tästä kuulet lisää Betonipuistossa keskeisellä paikalla Helsingin Messukeskuksessa hallissa 6.
Suomen nykyisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä kävi Kyyjärvellä kertomassa näkemyksiään Ukrainan sodan seurauksena muuttuneista energiapoliittisista sekä työvoiman ja materiaalien saatavuuteen liittyvistä haasteista. Samassa yhteydessä hän tutustui Betsetin tuotantoon ja vaihtoi ajatuksia Betsetin johdon ja Kyyjärven kunnanjohdon kanssa keinoista, joilla pieni kunta ja siellä toimivat yritykset voivat säilyä elinvoimaisina.
Betset on Kyyjärven ylivoimaisesti suurin työllistäjä, ja yhtiön ansiosta kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia. Toisin sanoen myös naapurikunnista käydään Betsetin Kyyjärven tehtaalla töissä.
”Betsetin merkitys on kunnassamme ratkaisevan suuri. Kunnan tulevaisuuden kannalta on silti tärkeää, että muutkin investoivat. Tästä on hyvänä esimerkkinä tuulivoimateollisuus: tänne on rakenteilla 15 tuulivoimalaa ja kaavoitusprosessissa 65”, kertoo Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.
Huolimatta vireästä teollisesta toiminnasta työvoiman saatavuus on Pelkosen mukaan iso haaste nyt ja myös tulevaisuudessa. Tätä haastetta voi helpottaa työperäisellä maahanmuutolla, mikä Betsetillä ymmärrettiin jo vuosia sitten. Erityisesti Betsetin Kyyjärven tehdas, yksi konsernin yhdeksästä tehtaasta, on kunnostautunut Suomen rajojen ulkopuolelta saapuneiden, muun muassa ukrainalaisten työnhakijoiden aktiivisena rekrytoijana.
”Ukrainasta saapuvilla työnhakijoilla on nykyisessä sotatilanteessa luonnollisesti erityisasema. Siksi heidän työllistämisensä sujuu nopeutetulla aikataululla. Lisäksi haluan korostaa, että ukrainalaiset työntekijät tunnetaan täällä Suomessa. Heillä on usein koulutustaustaa, ja heidän kulttuurissaan on paljon samaa kuin suomalaisessa kulttuurissa”, Mika Lintilä toteaa.
Ukrainan sota ja sen vaikutukset ovat tehdasvierailun aikana odotetusti esillä muistakin näkökulmista. Betsetin myyntijohtaja Jari Laajala tuo esiin sen tosiasian, että harjateräksen hinta on nelinkertaistunut ennen koronapandemiaa vallinneesta tasosta ja että tästä noususta Ukrainan sodan vaikutusta on jopa puolet. Tämä on johtanut myös Betsetissä pohdintaan siitä, millaisin keinoin raaka-aineiden ja myös energian hinnannousuja voi kompensoida.
”Hintatason heilahtelu on yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä, mutta lisäksi on varmistettava saatavuus. Olemmekin varautuneet mahdollisiin saatavuusongelmiin hankkimalla tavallista enemmän harjaterästä sekä jännepunosta varastoon”, Betsetin hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen kertoo.
Betsetin varmuusvarastointipäätös on nykytilanteessa luonnollinen, sillä Venäjällä ja Ukrainassa valmistetun teräksen osuus suomalaisessa betonielementtiteollisuudessa on ollut noin kolmannes. Globaalista näkökulmasta myös koronapandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta.
”Kiinan uusiutunut koronatilanne on vaikutuksiltaan pahempi kuin julkisuudessa on uutisoitu. Ongelmat eivät rajoitu siellä Shanghaihin, ja satamia ja lentoasemia on kiinni. On selvää, että tästä koituu suuria ongelmia maailmanlaajuisiin logistisiin ketjuihin. Siksi on mielestäni yritystenkin näkökulmasta viisasta koota tärkeiden raaka-aineiden varastoja”, Mika Lintilä toteaa.
Teollisuusneuvos Hannu Löytönen esittelee elinkeinoministeri Mika Lintilälle Betsetin tuotantoa. Mukana ovat myös Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen, Tulostekniikka Oy:n toimitusjohtaja Kai Oinonen ja takana oikealla näkyvä Betsetin varatoimitusjohtaja Olli Löytönen.
Energiainnovaatiot ovat nyt tärkeitä
Ukrainan sota on ilmastonmuutoksen lisäksi keskeinen syy myös siihen, miksi energiapoliittisilla ja -teknisillä muutoksilla on kiire. Muutosten toteuttamisen helpottamiseksi Suomen hallitus on varannut rahoitusta.
”Nyt on järkevää tehdä energiaan liittyviä investointeja. Jos niihin liittyy innovatiivisuutta, se parantaa mahdollisuuksia saada investointiin julkista rahaa”, Mika Lintilä toteaa.
Lintilän mukaan on jokseenkin varmaa, ettei energian hinta tulee laskemaan vuosiin. Ja vaikka Suomessa sähkö on Pohjois-Ruotsin ja -Norjan jälkeen Euroopan halvinta, täälläkin riippuvuus venäläisestä öljystä ja maakaasusta on niin suurta, että siitä luopuminen vie aikaa ja vaatii suuria investointeja.
Yritystasolla pienetkin energiatekniset innovaatiot voivat olla merkittäviä ja erityisen merkittäviksi niistä voivat nousta sellaiset, joilla on käyttöä koko toimialalla. Yksi tällainen mahdollisuus on Tulostekniikka Oy:n ja Betsetin keskinäisen ideoinnin tuloksena kehkeytynyt idea betonielementtitehtaan jätteiden entistä tehokkaammasta kierrättämisestä ja hyödyntämisestä lämpövoimalaitoksen raaka-aineena.
Elementtitehtaan pesuvedet sisältävät saostuvaa materiaalia, esimerkiksi timanttisahauslietettä. Kun saostunut jäte saadaan erilleen, se voidaan toimittaa raaka-aineeksi ja jäljelle jäävä puhdas vesi soveltuu niin ikään käytettäväksi pesuvetenä uudelleen. Tulostekniikan toimitusjohtaja Kai Oinonen kertoo tekniikassa sovellettavan kattilalaitosten tuhkanerotuksessa käytettävää tekniikkaa.
Keskusteluun osallistunut Betsetin varatoimitusjohtaja Olli Löytönen pitää tätä innovaatioideaa mielekkäänä sekä tehtaan tuottavuuden että ympäristön kannalta.
”Tärkeää olisi hankkia pilottilaitoksessa kokemuksia, joista tulisi olemaan hyötyä koko 200 betonialan yrityksestä koostuvalle toimialalle”, hän toteaa.
Betoni ja puu kisaavat eri ehdoin
Elinkeinoministeri Mika Lintilän vierailun aikana oli esillä myös kysymys rakennusmateriaalien asemasta markkinoilla ja eri materiaalien tuotekehityksen rahoituksesta. Teollisuusneuvos Hannu Löytönen toi esiin huolensa siitä, etteivät betoni ja puu ole vieläkään tasavertaisessa asemassa markkinoilla.
”Suuret metsäteollisuusyritykset ovat tehneet vuosien ajan tuotekehitystä julkisen rahoitustuen turvin. Samaan aikaan koko pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuva betoniala on kehittänyt tuotteitaan ja tuotantoaan pelkästään omalla rahoituksella. Mielestäni viimeistään nyt olisi aika saattaa betoni ja puu tasavertaiseen asemaan”, Hannu Löytönen ehdottaa.
Materiaalista ja toimialasta riippumatta yhteinen haaste kaikilla on joka tapauksessa EU:n laajuisten ja viime kädessä globaalien ilmastonmuutostavoitteiden täyttäminen säädetyssä aikataulussa. Mika Lintilä korostaa, että monet yritykset eri toimialoilla ovat jo asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraalista tuotannosta vuoteen 2030 mennessä.
”Myös näissä asioissa on luonnollisesti nojauduttava faktoihin ja tehtävä päätökset niiden nojalla. Totta kai tämä pätee myös rakennusalaan ja rakennusmateriaaleihin. Varmasti sekä betonilla että puulla on oikea paikkansa rakentamisessa”, Lintilä kiteyttää.
Kyyjärveläiset löysivät toisensa BioPaavon hackathonissa
Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon ja Kasvu Openin järjestämässä innovaatiokilpailussa etsittiin betonivalmistaja Betsetille ketterää käsittelymenetelmää betonielementtituotannon sivuvirroille. Tulostekniikka voitti BetsetHackathonin.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja laittoi maailman ainakin hetkellisesti uuteen järjestykseen. Koronan uutisointi loppui kuin seinään vaikka se on edelleen keskuudessamme.
Ihmisillä on kyky vastaanottaa vain tietty määrä informaatiota ja tällä hetkellä tuo määrä täyttyy Ukrainan tilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Suomeen. Sodan tuoma epävarmuus on kiihdyttänyt keskustelua huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Rakentamisessa sota on vaikuttanut erityisesti terästuotteiden saatavuuteen ja hintaan, myös puutuotteiden kanssa tulee ongelmia.
Betset on aikaisempina vuosina tuonut merkittäviä määriä terästä ja muita komponentteja Venäjältä ja Ukrainasta. Kokonaisuudessaan terästeollisuuden puolivalmisteista ja valmiiden tuotteiden globaalista viennistä kymmenesosa on jumissa. Venäjän osuus on 7,2 prosenttia ja Ukrainan 3,8 prosenttia. Koska koko konfliktialueen terästuotanto on nyt poissa markkinoilta johtaa se merkittäviin saatavuusongelmiin jotka pahimmilla viivästyttävät tai kaatavat rakennushankkeita.
Vallitseva tilanne ja asetetut pakotteet ovat muuttaneet Betsetin hankintapolitiikkaa ja venäläistä alkuperää olevien tuotteiden käyttö on lopetettu. Suomessa on paljon kotimaista materiaalituotantoa, jota pyrimme ensisijaisesti hyödyntämään. Kotimaisten tuotteiden lisäksi olemme avanneet uusia hankintakanavia Eurooppaan turvataksemme oman tuotantomme sekä varmistaaksemme toimitusaikataulut asiakkaillemme.
Kuten olemme nähneet, riippuvuus tuontitavarasta tekee yhteiskunnasta haavoittuvan monella sektorilla. Energian hintojen nousu näkyy raaka-aineiden ja kuljetuskustannusten nousuna, mikä vaikuttaa suoraan lopputuotteiden hintoihin. Yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää on huolehtia kotimaisten yritysten toimintaedellytyksistä ja näin varmistaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta niin rakennusmateriaalien kuin myös energian suhteen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi joudutaan miettimään kotimaisen puun ja turpeen energiakäyttöä lähivuosina. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin pidettävä kiinni vihreän siirtymän ja ilmastomuutoksen hillintään tähtäävistä jo sovituista toimenpiteistä.
Energian kallistuminen ja raaka-aineiden saatavuusongelmat heijastuvat rakennusalaan kokonaisuudessaan. Lisäksi rakennustyömailla ja tuoteteollisuudessa on ollut ukrainalaista työvoimaa, jonka saatavuus luonnollisesti vähenee, kun miehet on kutsuttu armeijan palvelukseen. Nämä kaikki vaikuttavat koko lailla suoraan rakentamisen hintaan, joka muutenkin on ollut noususuunnassa. Rakentamisen kallistuessa se luultavasti vähenee tämän vuoden aikana ennustettua voimakkaammin.
Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat reagoineet sodasta aiheutuneeseen epävarmuuteen ja asetettuihin pakotteisiin. Hyvin todennäköistä on se, että pankkien into rahoittaa asumista vähenee ainakin hetkellisesti. Näin kävi koronapandemian iskiessä. Taloyhtiölainojen saatavuus vaikeutuu, mistä johtuen rakennushankkeita siirretään tai mahdollisesti perutaan eli rakentaminen hidastuisi myös rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten johdosta.
Nyt on syytä miettiä kokonaisuutta ja pohtia, millaisin keinoin kotimaisen rakentamisen tulevaisuus voidaan turvata. Tarvitsemme luotettavaa ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa sekä infraa ja näihin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan kaikissa olosuhteissa nyt ja tulevaisuudessa.
Asiakastiedote Ukrainan sodan vaikutuksista Betsetin toimituksiin
Ukrainan ja Venäjän välinen sota, talouspakotteet, vienti- ja tuontikiellot yms. tulevat vaikuttamaan tarvittavien materiaalien, kaasun ja polttoaineiden saatavuuteen ja hintatasoon. Nämä materiaalien saatavuusongelmat, toimitushäiriöt ja lisäkustannukset vaikuttavat mahdollisesti myös Betsetin toimituksiin, kuten myös vuokratyövoiman saatavuuden heikkenemiseen. Nämä tapahtumat muodostavat RYHT 2000 mukaisen ylivoimaisen esteen toimituksiemme osalta.
Jäämme seuraamaan tilannetta ja tulemme informoimaan tarkemmin kohdekohtaisesti mahdollisista kustannus- tai toimitusaikaviiveistä ja olemme tiiviisti yhteistyössä kumppaneidemme kanssa minimoidaksemme asiasta aiheutuvat seuraamukset.
Toivomme, että käytätte projektin alussa tuotannonohjausjärjestelmästämme saamaanne linkkiä valmistustilanteen ajantasaiseen seuraamiseen.
Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa vaivaa ja pyrimme kaikin keinoin minimoimaan aiheutuvat vaikutukset asiakkaillemme.
Toivomme sodan osapuolille nopeaa rauhanomaista ratkaisua sekä tilanteen normalisoitumista.
Betset-yhtiöt
Mika Löytönen
Toimitusjohtaja
040 3434 374
mika.loytonen@betset.fi
Betset‐yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna 2 prosentilla 123 miljoonaan euroon. Sen
sijaan käyttökate putosi edellisvuoden 11,4 miljoonasta eurosta 3,9 miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä pysyi
samalla tasolla ja oli tilikauden päättyessä 624.
Toimitusjohtaja Mika Löytösen mukaan vuosi 2021 oli kaksijakoinen: tuotantomäärällisesti vuosi oli onnistunut
kaikilla yhdeksällä tehtaalla, mutta kannattavuus oli heikko koko konsernissa. Materiaalien voimakas hintojen
nousu ja saatavuusongelmat vaikeuttivat koko vuotta ja ne aiheuttavat epävarmuutta liikevaihdon ja tuloksen
kehitykseen alkuvuonnakin. Myös koronapandemia aiheutti merkittäviä haasteita lähes kaikilla tehtailla.
Betset kertoo tavoittelevansa kohonneiden materiaalikustannusten vaikutuksen huomioimista omien
tuotteidensa hinnoittelussa. Yhtiö odottaa kustannusnousun vaikutuksen tuloskehitykseensä pienentyvän ja
kannattavuuden parantuvan tänä vuonna.
”Tilikaudella 2021 rakentamisen volyymit olivat edelleen korkealla ja se näkyi kaikissa tuoteryhmissämme,
mutta erityisesti runkoelementtien kysynnässä. Tuotantokapasiteettimme vahvistamiseksi toteutimme
mittavan investointiohjelman, jossa suurin yksittäinen investointi oli Vierumäen tehtaan uusi betoniasema. Sen
avulla pystymme kasvattamaan vähähiilisen elementtituotannon kapasiteettia ja mahdollistamme
valmisbetoniasiakkaiden palvelemisen tulevaisuudessa myös Vierumäeltä. Teimme myös kiinteistöinvestointeja
Turun ja Paraisten tehtaille sekä panostimme edelleen kone‐ ja laiteinvestointeihin sekä liiketoimintaa
edistävien ja tukevien digitaalisten palveluiden kehittämiseen erityisesti yhteisessä palveluympäristö Betset
Linkerissä. Vuoden 2021 investointiohjelma oli kokonaisuudessa 8,1 miljoonaa euroa”, kertoo Mika Löytönen.
Rakentaminen näyttää jatkuvan edelleen vilkkaana vuonna 2022 erityisesti asuntorakentamisessa, jonka
taustalla on kysyntään nähden matalalle pudonnut uusien asuntojen tarjonta. Kova kustannuskehitys voi
toisaalta jatkossa hidastaa aloituksia. Talouskasvu vauhdittaa teollisuus‐ ja varastorakentamista, mutta
liiketilojen kasvun odotetaan jäävän vaisuksi.
Betset lähtee kuluvaan vuoteen hyvistä asemista, sillä konsernin tekemätön tilauskanta on noin 69 miljoonaa
euroa.
