ESG-raportointi on tulossa EU:n alueella pakolliseksi vuoden 2026 alusta voimaan astuvan direktiivin mukaan kaikissa yrityksissä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä: liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase vähintään 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vähintään 250. Tuosta ajankohdasta lähtien yritysten on osoitettava toimintansa vastuullisuus ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöään kohtaan. Betonialalla ympäristönäkökohdat korostuvat, mutta samalla on huolehdittava myös muista kestävän kehityksen osa-alueista.
Termillä kestävä kehitys tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ympäristön kestokyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioonottavalla tavalla. Ensimmäisen kerran sanaparia käytti Norjan silloinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, jonka vetämä YK:n alainen Brundtlandin komissio muotoili asian näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”
Nyt elinkeinoelämässä on edetty käytännön ratkaisujen tasolle. Suurissa pörssiyhtiöissä ESG-raportointi on pakollista jo tänä vuonna, ja vuoteen 2026 mennessä velvollisuus koskee edellä mainitut kriteerit täyttäviä yhtiöitä, esimerkiksi Betsetiä. Joissakin suurissa pörssiyhtiöissä on jo muutaman vuoden ajan laadittu ESG-raportteja, joilla yritysten on osoitettava konkreettisin dokumentein toimintansa vastuullisuus. ESG on lyhenne sanoista environment, social, governance eli se kuvaa yrityksen vastuusta ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöä kohtaan.
”Päätimme olla liikkeellä hyvissä ajoin ja hankkia yhtiöömme ESG-raportointia helpottavaa osaamista”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.
Betsetissä ESG-osaaminen henkilöityy kahteen kokeneeseen betonialan ammattilaiseen. Kehitysjohtaja Esa Kylliäinen ja vastuullisuusjohtaja Vesa Anttila huolehtivat siitä, että yhtiön toimintajärjestelmät pysyvät ajan tasalla ja että tulevassa raportoinnissa tarvittavat yksityiskohdat ovat vuoteen 2026 mennessä raportoitavissa. Työtä riittää, sillä raportoitavia asioita on satoja.
Esa Kylliäinen ja Vesa Anttila
ESG vaikuttaa jo käytännössä
Sen jälkeen, kun kestävästä kehityksestä on alettu puhua ja sen nimissä alettu asettaa tavoitteita, ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut ykkösprioriteetiksi. Rakennusalan osuus hiildioksidipäästöistä on suuri, ja erityisesti sementin valmistus runsaasti energiaa käyttävänä teollisuuden alana on ollut valokeilassa. Tätä kautta myös betonia ja betonielementtejä valmistavan teollisuuden on jo pidemmän aikaa pitänyt ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset. Nyt on edetty näitä vaikutuksia selvittävien konkreettisten mittausten ja laskelmien asteelle.
”Betoniyhdistyksen lanseeraama vähähiilisyyslaskuri on tästä hyvä esimerkki. Se on kuitenkin varsin pieni askel ESG-raportoinnin valtavassa kokonaisuudessa”, Vesa Anttila toteaa.
Että yritys toimii ESG-vaatimusten mukaisesti vastuullisella tavalla ja kykenee osoittamaan sen myös käytännössä, on välttämätöntä vuodesta 2026 alkaen. Aluksi ESG on pakollinen vähintään 250 henkilöä työllistäville, vuosiliikevaihdoltaan vähintään 40 miljoonan euron yrityksille. Myöhemmin ESG tulee koskemaan tätä pienempiäkin yrityksiä.
”On otettava huomioon myös yhteistyökumppanien toiminta ja tunnettava hankintaketjut. Jatkossa yhteistyön edellytys on, että teollisten yhteistyökumppaniyritysten on noudatettava toiminnassaan samoja kriteereitä _ sekä ympäristön kannalta että muiltakin osin”, Esa Kylliäinen sanoo.
Lähestyvän ESG-velvoitteen vaikutus näkyy Mika Löytösen mukaan elinkeinoelämässä jo laajasti.
”Esimerkiksi pankkien rahoituspäätöksissä ESG:n mukainen toiminta on jo rahoitusta tarvitsevalle merkittävä kriteeri. Sillä, että toimii ESG-vastuiden mukaisesti, on myönteinen vaikutus rahan hintaan”, Mika Löytönen toteaa.
Ympäristöstä organisaation toimintaan
Ympäristönäkökohtien kattava huomioonottaminen on betonialan yritykselle valtava urakka. Pitkällä aikavälillä katse on käännettävä omasta tuotannosta myös kuljetuskalustoon ja kiviaineshankintaan. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että ESG-vaatimuksia koskeva viesti tulee tiedostetuksi omassa organisaatiossa. Betsetinkin kaltaisessa, tällä hetkellä lähes 500 työntekijää työllistävässä yrityksessä tämä on vaativa tehtävä, vaikka myönteisen ja ihmisläheisen yrityskulttuurin perusta on kunnossa.
Kestävä kehitys on nyt edennyt sanoista tekoihin. Betset on alallaan ensimmäisten joukossa vastaamassa haasteeseen konkreettisin teoin. Urakka on mittava ja vielä mittavampi se on, kun näkökulmaksi ottaa koko yhteiskunnan. Vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten yhteiskuntien on määrä olla ESG-tavoitteiden mukaisesti päästöttömiä ja muutenkin kehitykseltään nykyistä kestävämpiä.
”Myös tilinpäätöskäytännöt ovat muuttumassa suuntaan, jossa ESG on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden raportointia”, Mika Löytönen toteaa.
Kirjoittaja: Vesa Tompuri
