Kategoria: Ajankohtaista

Lomautuksia Mikkelin tehtaalla sekä yhteisissä toiminnoissa

Posted on by Ukkonen

Muuttunut suhdannetilanne on kurittanut koko rakennusalaa tänä vuonna ja tämä on vaikuttanut myös Betset-yhtiöihin.

Vuoden alkupuolisko oli meillä taloudellisesti parempi kuin odotimme, mutta tulemme jäämään budjetoidusta liikevaihdosta noin 20 prosenttia ja ensi vuosi tulee olemaan haasteellinen, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betset lomautti Nummelan tehtaan henkilöstön viime vuoden lopussa ja Paraisten tehtaan henkilöstön osalta lomautukset alkoivat tänä keväänä. Nyt seuraavaksi edessä on valitettavasti lomautukset myös Mikkelin tehtaalla.

Työtä ei ole valitettavasti kaikille tehtaille riittävästi. Useimmilla tehtaillamme on vajausta tilauskannassa ja Mikkelin tehtaalla vajaus on sen verran suurta, että tehtaan käynnissä pitäminen ei ole tässä tilanteessa taloudellisesti kannattavaa, toteaa Löytönen.

Tuotanto Mikkelin tehtaalla päättyy viikon 41 loppuun mennessä ja tämän jälkeen alkavat lomautukset toistaiseksi. Mikkelin tehdas työllisti alkuvuonna vielä reilut 60 työntekijää, mutta määrä on vähentynyt kesän aikana.

Tilanteen mukaan tarjoamme Mikkelin henkilöstölle mahdollisuutta työskennellä toisella tehtaalla silloin kun soveltuvaa työtä on tarjolla, kertoo Löytönen.

Lomautukset alkavat myös Betset-yhtiöiden yhteisissä toiminnoissa marraskuun puolivälissä ja jatkuvat näillä näkymin maaliskuun 2024 loppuun asti. Säästötavoite yhteisten toimintojen kustannuksista on noin 25 prosenttia ja tämän toteuttamiseksi kiertävien lomautusten kesto on pääsääntöisesti kolme viikkoa per henkilö.

Lomautusten ulkopuolelle jää toiseksi talous- ja palkkahallinnon henkilöstö, mutta lomautukset koskettavat kaikkia muita yhteisiin toimintoihin kuuluvia toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia.

Meillä oli alusta alkaen selvää se, että tässä tilanteessa myös johtoryhmämme kuuluu lomautusten piiriin. Se että toimitusjohtajamme sekä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehemme päättivät myös kantaa oman kortensa kekoon osoittaa vahvasti arvojemme mukaista toimintaa ja talkoohenkeä, toteaa Betsetin henkilöstöjohtaja Jouko Vähätalo.

Tilanteen johdosta Betset joutuu myös siirtämään suunniteltuja investointeja ja hankkeita sekä pyrkii löytämään myös muita säästöjä. Kuitenkaan lomautusten lisäksi yrityksellä ei ole nyt suunnitteilla muita toimenpiteitä henkilöstön osalta.

Uskomme vahvasti tulevaisuuteen ja siihen että selviämme tästäkin tilanteesta yhdessä, kertoo Löytönen.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Mika Löytönen
mika.loytonen@betset.fi
040 3434 374

Vähähiilinen betoni on Betsetille kunnia-asia

Posted on by Ukkonen
Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Betset on käynnistänyt vähähiilisen betonin tuotannon. Aiemmin testituotteita on valmistettu yhtiön Vierumäen tehtaalla, ja nyt kaupallinen vähähiilisten betonituotteiden valmistus on startannut, aluksi  yhtiön Hämeenlinnan ja Turun tehtailla. Jo ensimmäisissä toteutuskohteissa Porin oikeustalon sekä Raision Tiedonpuiston koulun työmailla näin saavutettava päästövähennys rakennusten elinkaaren aikana on merkittävä.

Betsetin vähähiiliset ontelolaatat

Suomessa on muiden EU-jäsenmaiden tavoin asetettu selkeä tavoite vihreän siirtymän toteuttamiselle eri toimialoilla, joista rakennusala on yksi keskeisimpiä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä on mainittu tavoitteena sekä uudessa hallitusohjelmassa että Rakennusteollisuus RT:n hiilineutraaliustiekartassa.

Runsaasti energiaa käyttävänä sementtiteollisuus ja sen myötä koko betoniala on avainasemassa siinä, miten rakennusala onnistuu huolehtimaan omasta osuudestaan vihreän siirtymän toteuttamisessa.

”Me haluamme laajaa tehdasverkostoa pyörittävänä yrityksenä kantaa osavastuumme tässä kokonaisuudessa. Voimme vaikuttaa asiaan suosimalla tuotannossamme seossementtejä, kehittämällä reseptiikkaa ja käyttämällä tehtaillamme uusiutuvaa energiaa. Välillisesti voimme vaikuttaa myös siihen, että rakennuskohteissamme käytetään mahdollisimman hoikkia, materiaalia säästäviä rakenteita”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetin kymmenestä tehtaasta Kyyjärven, Nurmijärven ja Vierumäen tehtaat jo käyttävät uusiutuvaa kotimaista energia. Hämeenlinnan tehtaan energialähteenä on kaukolämpö, kuitenkin fossiilittomasti tuotettuna. Loppuvuodesta valmistuvan Espoon tehtaan katolle puolestaan tullaan asentamaan koko tuotantohallin laajuinen aurinkopaneelisto.

Betsetin myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki pitää näitä kehitysaskelia merkityksellisinä ja muistuttaa samalla sementin valmistuksen keskeisestä merkityksestä koko betonialan hiilidioksidipäästöjen kannalta.

”Kaksi kolmannesta sementin päästöistä syntyy hiilidioksidin vapautuessa kalkkikivestä klinkkeriksi poltettaessa. Sen osuus, miten energia tuotetaan, on yksi kolmannes. Näihin emme voi vaikuttaa. Meidän keinomme tehtailla ovat sementtimäärän minimointi reseptiikalla, hukan pienentäminen ja kierrätys. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös tehtaillamme käytettävän energian tuotantotapa”, Riihimäki arvioi.

Vihreän siirtymän edistämiseksi toteuttavien toimien vaikutusta voi seurata huolellisella dokumentoinnilla. Betsetin tuotannossa jokainen tuote dokumentoidaan niin, että sen vähäpäästöisyyttä edistävät ratkaisut ovat jäljitettävissä. Näin työmaa, joka on tilannut kohteisiinsa vähähiilisiä betonituotteita, voi todeta saaneensa täsmälleen sitä mitä tilaa. Toisaalta vähähiiliset betonituotteet poikkeavat myös värisävyltään tavanomaisesta tuotannosta.

 

Betsetin vähähiilisiä ontelolaattoja
Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri (vasemmalla) esittelee Timo Riihimäelle valmistuneita vähähiilisiä ontelolaattoja. Tuotannon esihenkilö Jyrki Järvinen oikealla.

Porissa ja Raisiossa ensimmäiset vähähiilisyyskohteet

Vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa on oleellista, että rakennushankkeiden kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Rakennuttajat ovat hankkeisiin ryhtyvinä avainasemassa; muun muassa Senaatti-kiinteistöt on näyttänyt tässä asiassa esimerkkiä asettamalla omat hiilineutraaliustavoitteensa, jotka ovat linjassa valtiollisten ja valtioiden rajat ylittävien tavoitteiden kanssa.

Laatimansa ohjelman mukaisesti Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalilla tilojen käytöllä sekä hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella. Hiilineutraalin rakentamisen tuore esimerkki on Porin oikeustalon uudisrakennustyömaa, jonne Betset toimittaa pääurakoitsija Hartela Länsi-Suomi Oy:lle betonielementit.

”Asetamme kaikkiin yli kahden miljoonan euron rakennushankkeisiimme päästövähennystavoitteet. Uudisrakennuksissa tavoitteenamme on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki niin sanottuun normaaliin rakentamiseen verrattuna. Vähähiilisen betonin käyttäminen rakentamisessa on yksi keino edistää tavoitteitamme”, toteaa rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki Senaatti-kiinteistöistä.

Porin oikeustalotyömaan elementtitoimituksista vähähiilisesti on valmistettu ontelolaatat. Niiden merkitys vähähiilisyystavoitteen kannalta on keskeinen, koska elementtibetonikuutioiden kokonaismäärästä ontelolaattojen osuus on noin 42 prosenttia.

”Pelkästään tällä ontelolaattavalinnalla tilaaja saa rakennuksen hiilijalanjälkeä pienennetyksi 2,1 prosentilla”, Timo Riihimäki kertoo.

Yhteensä 5500 neliömetrin pinta-alan muodostavien ontelolaattojen toimitus Betsetin Hämeenlinnan tehtaalta Poriin käynnistyi elokuun lopulla ja jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuun lopulla starttaa toinenkin vähähiilinen elementtityömaa: Raision Tiedonpuiston koulu. Vähähiilisesti valmistettujen ontelolaattojen ja samalla periaatteella Turun tehtaalla tuotettujen sisäkuori- ja väliseinäelementtien toimitukset jatkuvat helmikuulle asti. Kaikkien näiden tuotteiden hiilidioksidipäästö on noin kolmanneksen pienempi perinteiseen betonielementtiin verrattuna.

”Pidämme tätä kohdetta tärkeänä vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämäntyyppiset hankinnat tukevat Raision kaupungin kestävää kehitystä, ekologisuutta ja luonnon monimuotoisuutta korostavaa strategiaa”, toteaa kiinteistöpäällikkö Ari Jalonen Raision kaupungilta.

Raision työmaalle tullaan toimittamaan vähähiilisiä ontelolaattoja noin 10 800 neliömetriä sekä vähähiilisiä väliseinä- ja sisäkuorielementtejä noin 4100 neliömetriä. Tiedonpuiston koulun toteuttaa projektinjohtourakkana Rakennustoimisto Laamo Oy.

Betsetin vähähiilinen seinäelementti

Uudet tekniikat seurannassa

Vähähiilisesti valmistettavat elementit ovat yksi konkreettinen askel laajempien ilmastopäästötavoitteiden ajamiseksi. Yksittäinen yritys voi kantaa kortensa kekoon ottamalla näitä askeleita mahdollisimman varhain. Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen pitääkin tärkeänä seurata vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvittavia tekniikoita ja käytäntöjä.

”Olemme tyytyväisyydellä todenneet, että betoniala kaiken kaikkiaan on aktiivinen tässä äärimmäisen tärkeässä asiassa. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sementtituotannossa on merkityksellinen keino päästöjen vähentämiseksi. Vielä kauaskantoisemmaksi saattaa muodostua Suomessa kehitetty teknologia hiilidioksidin hyödyntämisestä betonielementtien tuotantoprosessissa. Toistaiseksi tämä teknologia soveltuu lähinnä raudoittamattomille betonituotteille, mutta tämä rajoitus ei välttämättä ole lopullinen.”

Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Vähähiilisten tuotteiden kehittämäinen on jatkuvaa uusien tekniikoiden seuraamista ja kokeilemista.
Kuvassa aiheen äärellä vasemmalta lukien Betsetin elementtiliiketoiminnan myyntijohtaja Jari Laajala,
myynti- ja projektipäällikkö Timo Riihimäki, Hämeenlinnan tehdaspäällikkö Teemu Säteri,
tuotantojohtaja Jarmo Puoliväli sekä toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betset kasvatti omistustaan virolaisessa As Ikodorissa

Posted on by Ukkonen

Betset kasvatti omistustaan virolaisessa As Ikodorissa 5. heinäkuuta 2023 toteutetulla osakekaupalla. Betsetin omistusosuus As Ikodorissa nousee 55,26 prosenttiin ja osakekaupan myötä yrityksestä tulee myös Betsetin tytäryhtiö.

”Yhtiö tulee strategiansa ja laaditun investointisuunnitelman mukaisesti panostamaan vähäpäästöisten tuotteiden kehittämiseen, joilla nopeutamme vihreän siirtymän toteutumista”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen.

As Ikodor on vuonna 1996 perustettu noin 35 henkilöä työllistävä yritys, jonka päämarkkina-alue on Viro. Yhtiön tehdas sijaitsee Tartossa Kärknan maakunnassa ja se valmistaa ympäristöbetonituotteita sekä valmisbetonia. Vuoden 2022 liikevaihto oli 5,8 miljoonaa euroa ja käyttökatetta muodostui 1,3 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jüri Truus.

As Ikodorin hallituksessa jatkavat teollisuusneuvos Hannu Löytönen, kiinteistöneuvos Mikko Rajaniemi, As Treffin toimitusjohtaja Andres Gailit ja Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

 

Kuvassa vasemmalta oikealle:
Teollisuusneuvos Hannu Löytönen, kiinteistöneuvos Mikko Rajaniemi sekä AS Ikodorin toimitusjohtaja Jüri Truus.

​Suomeen tarvitaan vähähiilisen rakentamisen edistämisohjelma

Posted on by Ukkonen

Mielipidekirjoitus:

Rakentamisesta aiheutuvien päästöjen leikkaaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä on ollut tiedossa jo kauan alalla toimivien yritysten keskuudessa, ja sen eteen on myös toimittu: yritykset ovat jatkuvasti kehittäneet tuotteitaan ja prosessejaan vähäpäästöisemmiksi. Tulokset ovat olleet hyviä ja potentiaalia yltää vielä parempaan löytyy. Mikä rakentamisen vähähiilistymistä yhteiskunnassa sitten hidastaa? Väitämme, että kyse on tavoitteiden määrittelystä.

Julkisen rakentamisen osalta poliittiset päättäjät määrittävät tavoitteet rakentamiselle. Hallitusohjelman linjaukset jalkautuvat kuntiin erilaisina käytännön toimenpiteinä, jotka nykyisellään keskittyvät puurakentamisen lisäämiseen eivätkä välttämättä lainkaan kohdistu päästöihin. Tästä esimerkkeinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuusvaatimuksissa olevat helpotukset puurakenteille sekä kuntien puukaavat, joissa päästöistä ei ole minkäänlaista mainintaa.

Päätöksentekoa ohjaa siis materiaaleihin liittyvä ideologia aitojen päästötavoitteiden sijaan. Näin tuloksetkin ovat sen mukaisia.

Voimme saavuttaa vain sellaisia tavoitteita, jotka on selkeästi määritelty ja joiden edistymistä voidaan arvioida. Jos siis haluamme vähähiilistää nykyistä ja tulevaa rakennuskantaamme, on tavoite nostettava selkeästi esiin jo hallitusohjelmassa. Suomeen tarvitaan vähähiilisen rakentamisen edistämisohjelma, jossa unohdetaan materiaaleihin kohdistuva sääntely ja keskitytään tuloksiin.

Tänä päivänä lähes kaikista materiaaleista pystytään rakentamaan vähäpäästöisesti. Tähän tulisi myös yrityksiä tasapuolisesti kannustaa: siten teollisuuden kehittämismotivaatio pysyy yllä ja ilmaston kannalta aidosti parhaat ja vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät. Reilu kilpailuympäristö tukee myös taloutta ja edistää hyvinvointia, mikä sekin on huomionarvoinen näkökulma erityisesti näinä haastavina aikoina.

 

Mika Löytönen
Puheenjohtaja
Betoniteollisuus ry

Juha Karilainen
Puheenjohtaja
Tiiliteollisuusliitto ry

Jyrki Kesti
Puheenjohtaja
Teräsrakenneyhdistys ry

Lean-menetelmät tuotannon tehostamisen tukena

Posted on by Ukkonen

Miten Lean-kehityshanke muutti tuotantoamme?

Toteutimme pilottihankkeen Mikkelin tehtaalla ja vaikka työ on edelleen kesken, se on jo nyt enemmän kuin puolittanut tehtaan reklamaatiokustannukset, vähentänyt materiaalihukkaa, parantanut tiedonkulkua, siistetyttä, työviihtyvyyttä ja -turvallisuutta.

”Muutokset aiheuttavat aina aluksi epäilyksiä ja saimmekin kommentteja työntekijöiltä, että mitähän te olette taas keksineet. Kuitenkin heti, kun ensimmäiset muotit saatiin toimimaan ja järjestettyä, alkoivat muut jo kysellä milloin loputkin muotit siirtyvät uuteen toimintatapaan. Nyt kaikilla muoteilla muutokset on tehty ja siihen ollaan tyytyväisiä. Tämä päivittäisen johtamisen tapa on mielestäni tärkeä ja hyvä tuki työnjohdolle sekä päällikölle, eli asennemuutos”, kertoo tehdaspäällikkö Kari Laamanen.

Alla olevasta linkistä voit lukea tarkemmin tarinamme Lean-hankkeen toteuttamisesta.

Asiakastiedote 27.3.2023 – Tulipalo Hämeenlinnan tehtaalla

Posted on by Ukkonen

Betsetin Hämeenlinnan tehtaalla on sattunut tulipalo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä (25.-26.3.2023). Tulessa oli 2300 neliön suuruisen tehdasrakennuksen toinen pääty. Palossa vaurioitui viidesosa rakennuksesta. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei henkilövahinkoja ole sattunut ja nyt puhutaan vain materiaalivahingoista. Poliisitutkinta on päättynyt tänään maanantaina iltapäivällä, eikä siinä ilmennyt mitään rikokseen viittaavaa. Syttymissyyksi epäillään sähkövikaa tai muuta vastaavaa, varmaa tietoa ei vielä ole.

Hämeenlinnan tehtaalla sattunut tulipalo voi aiheuttaa RYHT 2000 17 §:n mukaisen ylivoimaisen esteen

Tavoitteenamme on palauttaa tehdas toimintakuntoon kuukauden sisällä tai mahdollisesti jopa nopeamminkin. Korjaustöiden ajaksi tuotantoon tulee väistämättä katkos. Pyrimme siirtämään tuotantoa mahdollisuuksien mukaan muille tehtaillemme, todennäköisesti Nurmijärvelle ja Vierumäelle. Tämä vallitseva tilanne on rakennusmateriaalien yleisten sopimusehtojen RYHT 2000 17 §:n mukainen ylivoimainen este ja siksi on syytä varautua, että toimituksiimme voi tulla muutoksia. Tarkennamme tietoja viivästyksistä suoraan asiakkaille, mikäli vaikutuksia toimituksiin aiheutuu. Toivomme, että käytätte projektin alussa tuotannonohjausjärjestelmästämme saamaanne linkkiä valmistustilanteen ajantasaiseen seuraamiseen. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että tehtaillamme on ajantasaiset työmaa-aikataulut ja tarkka toimitusjärjestys tiedossa.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja pyrimme kaikin keinoin minimoimaan aiheutuvat vaikutukset asiakkaillemme.

Tästä ikävästä onnettomuudesta huolimatta suuntamme katseet luottavaisena tulevaan ja palautamme Hämeenlinnan tuotannon normaaliin toimintaan mahdollisimman pikaisesti.

Betset-yhtiöt

Mika Löytönen
Toimitusjohtaja

Betsetin viime vuosi oli vahva

Posted on by Ukkonen

Betset-yhtiöiden viime vuosi oli onnistunut sekä liikevaihdon kasvun että kannattavuuden osalta.

 Betset teki viime vuonna hyvän tuloksen ja palasi vahvaan kasvuvauhtiin, sillä liikevaihto kasvoi 19,3 prosenttia. Betset-yhtiöiden vuoden 2022 yhteenlaskettu liikevaihto kohosi 146,4 miljoonaan euroon edellisvuoden 122,7 miljoonasta. Virallinen koko vuoden liikevoitto (ebit) parani merkittävästi ja nousi 14,2 miljoonaan edellisvuoden 1,5 miljoonasta. Liikevoittomarginaali nousi 9,7 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 1,2 prosenttia.

Parantunutta suoritusta sekä liikevaihdon kasvua tukivat toteutetut tehostamistoimet sekä tehtaiden tasainen käyttöaste lähes koko vuoden ajan. ”Merkittävä osa orgaanisesta kasvusta oli peräisin materiaalien ja ulkopuolisten palveluiden hintojen noususta, joka vaikutti myös lopputuotteidemme hinnoitteluun”, sanoo toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betset käynnisti tilikauden aikana kaksi muutosohjelmaa suoritus- ja kilpailukyvyn parantamiseksi. ”Kannattavuutemme parani selkeästi, mikä oli seurausta määrätietoisista toimenpiteistämme tilikauden aikana”, Löytönen kertoo. Mukautuminen muuttuneeseen ja hetkittäin haastavaan toimintaympäristöön on vaatinut koko organisaatiolta venymistä.

Betset-yhtiöiden keskimääräinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina mitattuna oli vuoden aikana yhteensä 599. Se supistui edellisvuodesta 40 henkilöllä.

Betsetin tilauskanta jäi vertailuvuoden historiallisen korkeasta 69 miljoonan euron tasosta ja normalisoitui 46 miljoonaan euroon. Tämä on samaa tasoa kuin ennen koronapandemian alkua vuoden 2019 lopussa.

Kuluvan vuoden näkymät ovat Löytösen mukaan kohtuulliset, vaikka rakennusalan yleiskuva on synkentynyt. Asuntorakentajat arvioivat kuitenkin asuntomarkkinoiden alkavan toipua kuluvan vuoden aikana ja koko vuoden asuntoaloitusten määrän säilyvän kohtuullisella tasolla. Betsetin alkuvuoden toimintaa vaikeuttaa kysynnän ja kannattavuuden voimakas yhtäaikainen lasku. Materiaali- ja laitepula on hellittänyt, mutta kustannusten nousu vaikuttaa tehtaidemme kannattavuuteen yhä. Kuluvaan tilikauteen Betset lähtee taloudellisesti vahvassa asemassa omavaraisuusasteen ja kassan ollessa hyvällä tasolla.

 

Betset ja Gradia turvallisuuskoulutuskiertueella

Posted on by Ukkonen

Tarkkaavaiset katseet seuraavat sammutusvuorossa olevaa työkaveria, kun Betsetin työntekijät käyvät läpi työturvallisuutta Gradian opettajien johdolla Vierumäen tehtaan pihamaalla. Menossa on alkusammutusharjoitus, johon osallistuivat tehtaan työvuorossa olevat työntekijät. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille.

”Koulutus on kyllä hyvä ja tarpeellinen”, kuului yleisin kommentti. ”Se palautti taitoja mieleen. Erityisesti sydäniskureiden käytön opettelu jäi mieleen. Nyt tiedän, miten ne toimivat ja uskaltaisin varmasti käyttää niitä tarvittaessa”, yksi työntekijöistä totesi koulutuspäivän aikana.

Gradia ja betoniyhtiö Betset käynnistivät keväällä 2022 uudenlaisen, kaikki tehtaat kattavan turvallisuuskoulutuskokonaisuuden. Koulutuskiertueen tavoitteena oli parantaa Betsetin työturvallisuutta ja kehittää turvallisuuskulttuuria. Koulutus toteutettiin räätälöidysti yhdeksällä eri paikkakunnalla, koulutus tarjottiin kaikille henkilöstöryhmille.

 

Turvallisuuden edistäminen on kaikkien asia

Koulutuksen aikana käytiin läpi erilaisia käytännön tilanteita, joita tehtaalla voi tapahtua. ”Betoniala on ala, jossa voi sattua. On paljon pyöriviä osia ja liikkuvaa kalustoa, ja turvallisuusasiat on huomioitava joka tilanteessa”, Betsetin kehitysjohtaja Esa Kylliäinen toteaa.

Turvallisuus nähdään Betsetillä asiana, jonka eteen halutaan tehdä jatkuvasti töitä. Käytännön esimerkkejä tästä koettiin heti koulutuksen aikana. Esimerkiksi Paraisten tehtaalla pohdittiin, miten tehtaalle saataisiin kaikille kuuluva hälytysääni. Jo saman koulutuspäivän aikana paikalle kutsuttiin asentaja korjaamaan vanha niin kutsuttu vellikello, joka napista painamalla toimii tuotannon ja toimiston tiloissa. Näin yhden koulutuspäivän aikana muutettiin toimintaa ja ratkaistiin ongelma, kuinka kaikki saavat yhtenäisesti tiedon, jos rakennuksesta tulee poistua.

“Betset-yhtiöissä on viime vuosina toteutettu useita yritysjärjestelyitä, joiden myötä konsernin koko ja toimintakulttuurien kirjo on kasvanut. Samalla olemme oppineet, että turvallisuuskulttuuri on myös varsin monisyinen kokonaisuus, joka pitää sisällään työturvallisuuden lisäksi turvallisuusjohtamisen, työilmapiirin sekä työntekijöiden arvot ja asenteet”, Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen kertoo. 

Systemaattisella turvallisuusjohtamisella ja toimintatapojen yhtenäistämisellä Betsetillä onkin onnistuttu parantamaan työympäristöä sekä ilmapiiriä integraatioiden eri vaiheissa. ”Usein asennekysymykset ovat suurin haaste turvallisuuskulttuurin parantamisessa. Kulttuuri muuttuu vasta, kun koko henkilöstö sitoutuu toimenpiteisiin sen edistämiseksi – sitoutuminen on helpompaa, kun koko henkilöstö osallistuu päätöksentekoon”, Löytönen määrittelee.

 

Räätälöity turvallisuuskoulutus vaikutti, herätti ja aktivoi

Yhdeksällä tehtaalla toteutettu koulutus sai kiitosta niin tehtaiden johdolta kuin työntekijöiltäkin. Koulutuskiertue koettiin erittäin selkeänä ja sopivanlaajuisena.

”Koulutus oli äärettömän hyvä. Meillä oli ammattitaitoiset opettajat sekä lyhyt ja selkeä koulutuskokonaisuus. Moodlen kautta tehty verkkokoulutuksen osio oli myös hyvä ja sydäniskureiden käytön opettelu oli erittäin tärkeää”, Hämeenlinnan tehtaan tehdaspäällikkö Teemu Säteri toteaa. Yleisesti palaute tehtailta on ollut hyvä ja koulutus on koettu tarpeelliseksi. Hätäensiapukoulutuksen ja alkusammutusharjoitusten lisäksi osassa tehtaissa tehtiin myös poistumisharjoitus. Poistumisharjoitukset palauttivat mieliin esimerkiksi sen, kuinka tärkeää on nimenhuudon lisäksi tarkistaa, ettei tiloihin ole jäänyt ketään. 

”Olen kuullut tehtailta vain positiivista palautetta. Erityisesti hätäensiapukoulutus on kerännyt kiitosta. Vaikka tehtaiden välimatkat ovat isot, niin koulutukset on saatu järjestettyä todella hyvin tehtaiden aikatauluihin. Nämä vaativat tehtailta kuitenkin ison ponnistuksen tuotannon ohessa. Selkeästi koulutusta tarvitaan ja näenkin jatkoa tämäntyyppiselle yhteistyölle”, Kylliäinen toteaa.

Myös Gradian opettajien palaute koulutuskokonaisuudesta on positiivinen. ”Kaikki koulutukseen osallistuneet työntekijät, tehdaspäälliköt ja johto olivat todella sitoutuneita koulutuksen toteutukseen ja onnistumiseen, ajankohta tuntui olevan juuri sopiva”, Gradian ensiapukouluttaja Pertti Ahonen kertoo.

Toteutus pyrittiin saamaan mahdollisimman käytännönläheiseksi ja sitä räätälöitiin tehdaskohtaisesti. ”Tavoitteena ollut turvallisuuskulttuurin edistäminen ja vastuullisuusosaamisen lisääminen toteutuivat, ja toimimme ulkopuolisena tahona myös eräänlaisina motivoijina ja ratkaisujen lähteinä”, Ahonen pohtii.

 

Betsetin ja Gradian yhteistyö jatkuu

Seuraavat turvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat jo suunnittelutyön alla ja betonialan jätti vahvistaa edelleen yhtiön turvallisuuskulttuurin edistämistä ja johtamista.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista työtä. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään.

”Gradia on ollut meille tärkeä yhteistyökumppani monessa onnistuneessa kehityshankkeessa. Kehittäminen kertoo mielestäni siitä, että organisaatio satsaa turvallisuuteen, pyrkii pitkäjänteiseen oppimiseen ja välittää työntekijöistään. Nämä asiat korostuvat myös Betsetin arvoissa, yhdessä, vastuullisesti ja luotettavasti”, Löytönen luonnehtii.

 

 

 

Kirjoittajat:
Anna Saari, Gradia-koulutuspalvelut Oy
Saila Ukkonen, Betset-yhtiöt

Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen Betoniteollisuus ry:n puheenjohtajaksi

Posted on by Ukkonen

Betset-yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Löytönen on aloittanut 1.1.2023 kaksivuotiskautensa Betoniteollisuus ry:n puheenjohtajana. Järjestön edellinen puheenjohtaja Rudus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vasama on ottanut samassa yhteydessä vastaan Rakennusteollisuus RT:n hallituksen varapuheenjohtajan tehtävät.

Betoniteollisuus ry vastaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonijaoston toiminnasta. Sen tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Betoniteollisuus ry:n jäsenkunnan muodostavat 47 betonituotteita valmistavaa yritystä (konserneittain) sekä 27 betonialalla toimivaa kannatusjäsentä.

Betset rakentaa uuden vähähiilistä valmisbetonia valmistavan tehtaan Espoon Juvanmalmille

Posted on by Ukkonen

Betset on suomalainen betonielementtejä sekä valmisbetonia valmistava perheyhtiö, ja Juvanmalmille rakentuva uusi tehdas tulee olemaan tehdasverkoston 10. toimipiste. 4,5 miljoonan euron tehdasinvestointi sisältää valmisbetonitehtaan sekä 1500 neliötä lämmintä halli- ja toimistotilaa. Valmisbetonitoimitukset uudelta tehtaalta alkavat kevään aikana ja kokonaisuudessaan investointi valmistuu syksyllä 2023.

Lisääntyvä kapasiteetti vahvistaa Betsetin asemaa valmisbetonimarkkinassa pääkaupunkiseudulla.

”Uuden tehtaan ja oman vähäpäästöisen kuljetus- ja pumppauskaluston avulla toimitusvarmuutemme paranee entisestään. Jatkossa voimme palvella koko pääkaupunkiseudun valmisbetoniasiakkaita kolmelta eri tehtaaltamme Helsingistä, Espoosta sekä Nurmijärveltä”, kertoo valmisbetonin myyntijohtaja Jari Tast.

Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytösen mukaan hanketta on valmisteltu reilun vuoden ajan ja tuntuu hyvältä, että projekti on edennyt toteutusvaiheeseen. ”Näinä vaikeina aikoina Suomi tarvitsee investointeja sekä työpaikkoja talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Juvanmalmin tehdas tulee työllistämään suorassa arvoketjussaan noin 15 henkilöä. Uudet työpaikat syntyvät myynnillisiin ja tuotannollisiin tehtäviin sekä pumppaus- ja kuljetuspalveluihin joihin aloitamme rekrytoinnit pikimmiten”, Löytönen toteaa.

 

Investointi mahdollistaa tuotteiston kehittämisen yhä ympäristöystävällisempään suuntaan

Luonnoskuva tehdasalueesta. Kuva Arkkitehtipalvelut Oy.

 

”Tuotantoteknologia on aiempaa ympäristöystävällisempää ja pystymme vähentämään tuotantoprosessin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Energian kulutukseen ja veden kierrätykseen saadaan uudella teknologialla huomattavia parannuksia sekä työturvallisuuteen pystytään panostamaan entistä paremmin. Merkittävä osa tehtaan energiatarpeesta tullaan tuottamaan uusiutuvalla energialla. Ympäristöystävällisen valmisbetonin valmistuksen Betset aloitti Helsingin Viikin tehtaalla jo vuonna 1998” summaa Jari Tast.

 

 

Lue lisää: Steel-Kamet uutiset