ESG-aikakausi lähestyy – vastuullisuusvaatimukset koskevat meitä kaikkia

 

ESG-raportointi on tulossa EU:n alueella pakolliseksi vuoden 2026 alusta voimaan astuvan direktiivin mukaan kaikissa yrityksissä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä: liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase vähintään 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vähintään 250. Tuosta ajankohdasta lähtien yritysten on osoitettava toimintansa vastuullisuus ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöään kohtaan. Betonialalla ympäristönäkökohdat korostuvat, mutta samalla on huolehdittava myös muista kestävän kehityksen osa-alueista.

Termillä kestävä kehitys tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ympäristön kestokyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioonottavalla tavalla. Ensimmäisen kerran sanaparia käytti Norjan silloinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, jonka vetämä YK:n alainen Brundtlandin komissio muotoili asian näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Nyt elinkeinoelämässä on edetty käytännön ratkaisujen tasolle. Suurissa pörssiyhtiöissä ESG-raportointi on pakollista jo tänä vuonna, ja vuoteen 2026 mennessä velvollisuus koskee edellä mainitut kriteerit täyttäviä yhtiöitä, esimerkiksi Betsetiä. Joissakin suurissa pörssiyhtiöissä on jo muutaman vuoden ajan laadittu ESG-raportteja, joilla yritysten on osoitettava konkreettisin dokumentein toimintansa vastuullisuus. ESG on lyhenne sanoista environment, social, governance eli se kuvaa yrityksen vastuusta ympäristöä, yhteiskuntaa ja henkilöstöä kohtaan.

”Päätimme olla liikkeellä hyvissä ajoin ja hankkia yhtiöömme ESG-raportointia helpottavaa osaamista”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Betsetissä ESG-osaaminen henkilöityy kahteen kokeneeseen betonialan ammattilaiseen. Kehitysjohtaja Esa Kylliäinen ja vastuullisuusjohtaja Vesa Anttila huolehtivat siitä, että yhtiön toimintajärjestelmät pysyvät ajan tasalla ja että tulevassa raportoinnissa tarvittavat yksityiskohdat ovat vuoteen 2026 mennessä raportoitavissa. Työtä riittää, sillä raportoitavia asioita on satoja.

 

 

Esa Kylliäinen ja Vesa Anttila

 

ESG vaikuttaa jo käytännössä

Sen jälkeen, kun kestävästä kehityksestä on alettu puhua ja sen nimissä alettu asettaa tavoitteita, ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut ykkösprioriteetiksi. Rakennusalan osuus hiildioksidipäästöistä on suuri, ja erityisesti sementin valmistus runsaasti energiaa käyttävänä teollisuuden alana on ollut valokeilassa. Tätä kautta myös betonia ja betonielementtejä valmistavan teollisuuden on jo pidemmän aikaa pitänyt ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset. Nyt on edetty näitä vaikutuksia selvittävien konkreettisten mittausten ja laskelmien asteelle.

”Betoniyhdistyksen lanseeraama vähähiilisyyslaskuri on tästä hyvä esimerkki. Se on kuitenkin varsin pieni askel ESG-raportoinnin valtavassa kokonaisuudessa”, Vesa Anttila toteaa.

Että yritys toimii ESG-vaatimusten mukaisesti vastuullisella tavalla ja kykenee osoittamaan sen myös käytännössä, on välttämätöntä vuodesta 2026 alkaen. Aluksi ESG on pakollinen vähintään 250 henkilöä työllistäville, vuosiliikevaihdoltaan vähintään 40 miljoonan euron yrityksille. Myöhemmin ESG tulee koskemaan tätä pienempiäkin yrityksiä.

”On otettava huomioon myös yhteistyökumppanien toiminta ja tunnettava hankintaketjut. Jatkossa yhteistyön edellytys on, että teollisten yhteistyökumppaniyritysten on noudatettava toiminnassaan samoja kriteereitä _ sekä ympäristön kannalta että muiltakin osin”, Esa Kylliäinen sanoo.

Lähestyvän ESG-velvoitteen vaikutus näkyy Mika Löytösen mukaan elinkeinoelämässä jo laajasti.

”Esimerkiksi pankkien rahoituspäätöksissä ESG:n mukainen toiminta on jo rahoitusta tarvitsevalle merkittävä kriteeri. Sillä, että toimii ESG-vastuiden mukaisesti, on myönteinen vaikutus rahan hintaan”, Mika Löytönen toteaa.

 

Ympäristöstä organisaation toimintaan

Ympäristönäkökohtien kattava huomioonottaminen on betonialan yritykselle valtava urakka. Pitkällä aikavälillä katse on käännettävä omasta tuotannosta myös kuljetuskalustoon ja kiviaineshankintaan. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että ESG-vaatimuksia koskeva viesti tulee tiedostetuksi omassa organisaatiossa. Betsetinkin kaltaisessa, tällä hetkellä lähes 500 työntekijää työllistävässä yrityksessä tämä on vaativa tehtävä, vaikka myönteisen ja ihmisläheisen yrityskulttuurin perusta on kunnossa.

Kestävä kehitys on nyt edennyt sanoista tekoihin. Betset on alallaan ensimmäisten joukossa vastaamassa haasteeseen konkreettisin teoin. Urakka on mittava ja vielä mittavampi se on, kun näkökulmaksi ottaa koko yhteiskunnan. Vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten yhteiskuntien on määrä olla ESG-tavoitteiden mukaisesti päästöttömiä ja muutenkin kehitykseltään nykyistä kestävämpiä.

”Myös tilinpäätöskäytännöt ovat muuttumassa suuntaan, jossa ESG on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden raportointia”, Mika Löytönen toteaa.

 

Kirjoittaja: Vesa Tompuri

Betset teki vuonna 2023 positiivisen tuloksen vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta

Betset-yhtiöiden vuosi 2023 oli haastava. Toimintaympäristön voimakkaan heikentymisen vuoksi Betset joutui sopeuttamaan toimintaa useilla tehtaillaan. Liiketoimintaan ja erityisesti tuotteidemme kysyntään vaikuttivat merkittävästi kasvaneet energiakustannukset, nousseet korot, inflaatio ja kuluttajien heikentynyt luottamus talouteen. Uudiskohteiden heikko rahoitettavuus heikensi edellytyksiä aloittaa uusia asuntohankkeita, mikä vaikutti merkittävästi myös tuotteidemme kysyntään.

Betsetille kulunut tilikausi oli markkinoiden haasteista huolimatta kohtalainen. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 126,7 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 146,4 miljoonaa euroa. Toimintaympäristön historiallisen voimakkaasta muutoksesta huolimatta liikevoitto oli 8,4 miljoonaa euroa (14,9 M€ vuonna 2022). Liikevaihto ja liikevoitto laskivat erityisesti siksi, että tuotteiden kysyntä heikentyi merkittävästi asuntorakentamisessa, mikä vaikutti myös lopputuotteiden hintakehitykseen. Tarkastelujakson päättyessä henkilöstömäärä oli 521 (599 vuonna 2022).

”Kaupallinen aktiviteetti hiipui koko viime vuoden ja tällä hetkellä tilauskantamme on historiallisen pieni. Vuosi 2023 oli toimialalla poikkeuksellisen vaikea, emmekä usko, että asuntorakentamisessa tapahtuu nopeaa muutosta tänäkään vuonna. Betsetin tuloksen säilyminen kohtuullisella tasolla ja omavaraisuuden vahvistuminen lähes 55 prosenttiin olivat erinomaisia onnistumisia tässä markkinatilanteessa”, kertoo toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Haastavan markkinatilanteen keskellä Betsetin kymmenes tehdas valmistui Espooseen vuoden 2023 lopulla. ”Uusi betoniasema tulee vahvistamaan valmisbetoniliiketoimintaamme pääkaupunkiseudulla. Viime vuoden investointien ja myös onnistuneiden sopeuttamistoimien ansiosta olemme lähteneet vuoteen 2024 toiminnallisesti ja taloudellisesti positiivisessa asemassa”, arvio Mika Löytönen. Tilikauden aikana Betset kasvatti myös omistustaan virolaisessa As Ikodorissa ja osakekaupan myötä yrityksestä tuli Betset Oy:n tytäryhtiö.

Betset on kohdannut yli 70-vuotisen matkansa varrella monenlaisia markkinatilanteita, mutta vastuullisena ja laadukkaana toimijana pärjännyt toimialalla aina hyvin muuttuvissakin olosuhteissa. ”Myös tämänhetkisen vahvan taloudellisen asemamme turvin jatkamme navigoimista nykyisen suhdannesyklin lävitse fokusoituneesti ja päättäväisesti”, linjaa Mika Löytönen.

Espoon tehtaan tuoma kapasiteetin lisäys on avannut Betsetille ovia myös isompiin kohteisiin pääkaupunkiseudulla. Kuvassa valmisbetonivalu Jatke Uusimaan kohteessa Helsingin Pasilan Postipuistossa 8.3.2024.

 

Tiedote Betset Group Oy -konsernin rakennejärjestelystä

Toteutamme Betsetillä rakennejärjestelyjä konserni- ja toimintarakenteemme yksinkertaistamiseksi ja selkiinnyttämiseksi.

Yksinkertaistettuna Betset MB Oy ja Betset Turku Oy sulautuvat niin, että jäljelle jää kolme tytäryhtiötä; elementtiliiketoimintaan keskittyvä Betset Oy, valmisbetoniliiketoimintaan keskittyvä Betset Betoni Oy sekä ympäristöbetonituotteita valmistava As Ikodor.

Rakennejärjestelyn täytäntöönpano ei aiheuta muutoksia Betset Oy:n tai Betset Betoni Oy:n y-tunnuksiin. Pyydämme kuitenkin huomioimaan, että rakennejärjestelyjen täytäntöönpano aiheuttaa muutoksia maksutileihin ja laskujen toimituksiin.

Lue lisää:

Betset-yhtiöt, tiedote rakennejärjestelyistä

Laskutustiedot toimittajille, Betset Oy

Betset kasvatti omistustaan virolaisessa As Ikodorissa

Betset kasvatti omistustaan virolaisessa As Ikodorissa 5. heinäkuuta 2023 toteutetulla osakekaupalla. Betsetin omistusosuus As Ikodorissa nousee 55,26 prosenttiin ja osakekaupan myötä yrityksestä tulee myös Betsetin tytäryhtiö.

”Yhtiö tulee strategiansa ja laaditun investointisuunnitelman mukaisesti panostamaan vähäpäästöisten tuotteiden kehittämiseen, joilla nopeutamme vihreän siirtymän toteutumista”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen.

As Ikodor on vuonna 1996 perustettu noin 35 henkilöä työllistävä yritys, jonka päämarkkina-alue on Viro. Yhtiön tehdas sijaitsee Tartossa Kärknan maakunnassa ja se valmistaa ympäristöbetonituotteita sekä valmisbetonia. Vuoden 2022 liikevaihto oli 5,8 miljoonaa euroa ja käyttökatetta muodostui 1,3 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jüri Truus.

As Ikodorin hallituksessa jatkavat teollisuusneuvos Hannu Löytönen, kiinteistöneuvos Mikko Rajaniemi, As Treffin toimitusjohtaja Andres Gailit ja Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

 

Kuvassa vasemmalta oikealle:
Teollisuusneuvos Hannu Löytönen, kiinteistöneuvos Mikko Rajaniemi sekä AS Ikodorin toimitusjohtaja Jüri Truus.

​Suomeen tarvitaan vähähiilisen rakentamisen edistämisohjelma

Mielipidekirjoitus:

Rakentamisesta aiheutuvien päästöjen leikkaaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä on ollut tiedossa jo kauan alalla toimivien yritysten keskuudessa, ja sen eteen on myös toimittu: yritykset ovat jatkuvasti kehittäneet tuotteitaan ja prosessejaan vähäpäästöisemmiksi. Tulokset ovat olleet hyviä ja potentiaalia yltää vielä parempaan löytyy. Mikä rakentamisen vähähiilistymistä yhteiskunnassa sitten hidastaa? Väitämme, että kyse on tavoitteiden määrittelystä.

Julkisen rakentamisen osalta poliittiset päättäjät määrittävät tavoitteet rakentamiselle. Hallitusohjelman linjaukset jalkautuvat kuntiin erilaisina käytännön toimenpiteinä, jotka nykyisellään keskittyvät puurakentamisen lisäämiseen eivätkä välttämättä lainkaan kohdistu päästöihin. Tästä esimerkkeinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuusvaatimuksissa olevat helpotukset puurakenteille sekä kuntien puukaavat, joissa päästöistä ei ole minkäänlaista mainintaa.

Päätöksentekoa ohjaa siis materiaaleihin liittyvä ideologia aitojen päästötavoitteiden sijaan. Näin tuloksetkin ovat sen mukaisia.

Voimme saavuttaa vain sellaisia tavoitteita, jotka on selkeästi määritelty ja joiden edistymistä voidaan arvioida. Jos siis haluamme vähähiilistää nykyistä ja tulevaa rakennuskantaamme, on tavoite nostettava selkeästi esiin jo hallitusohjelmassa. Suomeen tarvitaan vähähiilisen rakentamisen edistämisohjelma, jossa unohdetaan materiaaleihin kohdistuva sääntely ja keskitytään tuloksiin.

Tänä päivänä lähes kaikista materiaaleista pystytään rakentamaan vähäpäästöisesti. Tähän tulisi myös yrityksiä tasapuolisesti kannustaa: siten teollisuuden kehittämismotivaatio pysyy yllä ja ilmaston kannalta aidosti parhaat ja vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät. Reilu kilpailuympäristö tukee myös taloutta ja edistää hyvinvointia, mikä sekin on huomionarvoinen näkökulma erityisesti näinä haastavina aikoina.

 

Mika Löytönen
Puheenjohtaja
Betoniteollisuus ry

Juha Karilainen
Puheenjohtaja
Tiiliteollisuusliitto ry

Jyrki Kesti
Puheenjohtaja
Teräsrakenneyhdistys ry

Lean-menetelmät tuotannon tehostamisen tukena

Miten Lean-kehityshanke muutti tuotantoamme?

Toteutimme pilottihankkeen Mikkelin tehtaalla ja vaikka työ on edelleen kesken, se on jo nyt enemmän kuin puolittanut tehtaan reklamaatiokustannukset, vähentänyt materiaalihukkaa, parantanut tiedonkulkua, siistetyttä, työviihtyvyyttä ja -turvallisuutta.

”Muutokset aiheuttavat aina aluksi epäilyksiä ja saimmekin kommentteja työntekijöiltä, että mitähän te olette taas keksineet. Kuitenkin heti, kun ensimmäiset muotit saatiin toimimaan ja järjestettyä, alkoivat muut jo kysellä milloin loputkin muotit siirtyvät uuteen toimintatapaan. Nyt kaikilla muoteilla muutokset on tehty ja siihen ollaan tyytyväisiä. Tämä päivittäisen johtamisen tapa on mielestäni tärkeä ja hyvä tuki työnjohdolle sekä päällikölle, eli asennemuutos”, kertoo tehdaspäällikkö Kari Laamanen.

Alla olevasta linkistä voit lukea tarkemmin tarinamme Lean-hankkeen toteuttamisesta.

Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen Betoniteollisuus ry:n puheenjohtajaksi

Betset-yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Löytönen on aloittanut 1.1.2023 kaksivuotiskautensa Betoniteollisuus ry:n puheenjohtajana. Järjestön edellinen puheenjohtaja Rudus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vasama on ottanut samassa yhteydessä vastaan Rakennusteollisuus RT:n hallituksen varapuheenjohtajan tehtävät.

Betoniteollisuus ry vastaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonijaoston toiminnasta. Sen tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Betoniteollisuus ry:n jäsenkunnan muodostavat 47 betonituotteita valmistavaa yritystä (konserneittain) sekä 27 betonialalla toimivaa kannatusjäsentä.